Wolmar Schildt suomentajana
Schildtin tavaramerkki olivat niin sanotut venykkeet, joita hän käytti itsepintaisesti ja toivoi myös muiden käyttävän. Siinä, missä Schildtin muu toiminta tunnetaan jo melko kattavasti, hänen työtään suomentajana on lähinnä vain sivuttu. Schildt on kiinnostanut etupäässä suomen kielen tutkijoita, mutta ei niinkään käännöstieteilijöitä.
Professori Harry Lönnrothin ja yliopistonlehtori emerita Liisa Laukkasen katsausartikkeli tarkastelee Schildtiä suomennoskirjallisuuden ja suomennetun tietokirjallisuuden kontekstissa. Erityinen mielenkiinto kohdistuu häntä käsittelevään kirjallisuuteen sekä hänen toimintaansa suomentajana ja suomennoskriitikkona.
Käännöstieteellisessä kirjallisuudessa Schildtistä on yksittäisiä mainintoja, mutta kokoavampaa katsausta ei ole ollut saatavilla. Elämänsä aikana monipuolinen Schildt vaikutti useissa suomen kieltä ja suomenkielistä kirjallisuutta edistäneissä pyrinnöissä. Suomentamisella oli oma sijansa hänen elämässään, vaikkakin on selvää, ettei siitä koskaan muodostunut hänen toimintansa tärkeintä osa-aluetta. Se oli keino, mutta ei päämäärä.
Artikkelin tiedot:
Lönnroth, Harry & Laukkanen, Liisa (2023). Wolmar Schildt suomentajana. Sananjalka 65, s. 281–290.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Harry Lönnroth, harry.h.lonnroth@jyu.fi
Liisa Laukkanen, liisa.s.laukkanen@jyu.fi
