Viidelle luonnontieteen ja tekniikan tutkijalle Suomen Akatemian rahoitus Jyväskylän yliopistoon
Akatemia myönsi akatemiatutkijan rahoituksen apulaisprofessori Juha Muhoselle fysiikan laitokselle ja yliopistonlehtori Katrin Fässlerille matematiikan ja tilastotieteen laitokselle.
He saavat lähes 440 000 euron rahoituksen vuosina 2019-2025. Lisäksi he voivat hakea lisärahoitusta tutkimuskuluihin.
Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kolme uutta tutkijatohtorin rahoitusta. Sen saavat Kalle Auranen, Aapo Kauranen ja Ruben de Groote. Rahoituksen suuruus on noin 220 000-250 000 euroa vuosina 2019-2022.
Spin-tiloja, muovituikeilmiaisinlaitteisto ja säännöllisten homeomorfismien ominaisuudet
Juha Muhosen tutkimuksen tavoitteena on optisen mittausmenetelmän toteuttaminen spin-tiloille piissä. Piissä sijaitsevien epäpuhtauksien spin-tilat ovat yksi lupaavimmista alustoista toteuttaa kvanttilaskentaan ja -sensoreihin tarvittavia kubitteja eli kvanttitietokoneen bittejä. Käyttämällä piitä tulevaisuuden kvanttiteknologiat voitaisiin toteuttaa samoilla valmistusmenetelmillä kuin nykyiset tietokoneprosessorit ja -muistit. Muhonen työskentelee Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.
Katrin Fässlerin tutkimusaiheena ovat singulaari-integraalit, harmoniset funktiot ja reunojen säännöllisyys Heisenbergin ryhmissä. Projektin ensimmäinen tavoite on kehittää erästä matemaattisen analyysin haaraa, kvantitatiivisen suoristuvuuden teoriaa Heisenbergin ryhmässä, jossa täytyy ensin kehittää uusia työkaluja pintojen säännöllisyyden tutkimiseen. Ryhmä tekee tutkimusta yhteistyössä Connecticutin ja Padovan yliopiston tutkijoiden kanssa.
Kalle Aurasen tutkimuksen tavoitteena on kehittää muovituikeilmaisinlaitteisto MARA- separaattorin fokustasolle. Tulokset auttavat selittämään protoni-neutroni -vuorovaikutuksen roolia hiukkasen muodostumisessa.
Aapo Kauranen tutkii heikosti säännöllisten homeomorfismien ominaisuuksia. Projektissa on tutkitaan optimaalisia ehtoja käänteiskuvausten säännöllisyydelle koreammissa ulottuvuuksissa sekä kehitetään tasokuvausten diffeomorfisen approksimaation teoriaa.
Ruben de Groote tutkii teknetiumin, ruteniumin, rodiumin ja palladiumin lyhytikäisiä isotooppeja käyttäen optisia tutkimusmenetelmiä Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Projektissa yhdistetään kollineaarisessa geometriassa toimiva laserresonanssi-ionisaatiomenetelmä (CRIS) Penningin-loukku tarkkuus-massaspektrometriaan.
Haussa painotettiin myös tutkimuksen ja yhteiskunnan yhteistyötä
Kaikkiaan luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen 20 uudelle akatemiatutkijalle ja 43:lle tutkijatohtorille.
Akatemiatutkijan rahoituksesta päättäessään toimikunta painotti hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi päätöksenteossa painotettiin hakijan aiempaa ja tutkimushankkeen ajaksi suunniteltua liikkuvuutta sekä sen merkitystä tutkimussuunnitelman onnistumiselle ja tutkijanuran edistymiselle.
Kaikista hakuun jätetyistä hakemuksista rahoitettiin noin 10 prosenttia.
”Rahoitetut tutkijat ovat kansainvälisessä vertailussa uravaiheensa huomioon ottaen alansa parhaimmistoa. Naisten osuus rahoituksen saaneista oli tänä vuonna valitettavan matala verrattuna kahteen edelliseen vuoteen”, toteaa toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino. ”
Tutkijatohtorien valinnassa toimikunta kertoo painottaneensa hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi kriteerinä on käytetty myös hakijan liikkuvuutta.
”Toimikunnan mielestä tutkijoiden ja yhteiskunnan eri toimijoiden välinen aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää. Tässä haussa toimikunnalla olikin kokeilu, jossa osa tutkijatohtorirahoituksesta varattiin tällaisen yhteistyön edistämiseen. ۳ٱٲö on ensiarvoisen tärkeää merkittävien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, energian saannin ja tulevaisuuden terveydenhoidon ratkaisemisessa”, sanoo Reko Leino.
äپٴᲹ:
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Facebook: Twitter: