Ä¢¹½Ö±²¥

Apulaisprofessori Juha Ahtiainen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sai 533 321 euron rahoituksen. Hankkeen tutkimusaiheena on yksilöllisen harjoittelun ohjelmointi tunnistamalla voimaharjoitteluvasteiden yksilöllistä vaihtelua määrittäviä tekijöitä. Elimistön vasteet voimaharjoitteluun vaihtelevat merkittävästi yksilöiden välillä: osa ihmisistä reagoi erittäin hyvin harjoitteluun, toisilla halutut harjoitteluvasteet ovat selkeästi vaatimattomammat. Syitä harjoitteluvasteiden yksilöllisyydelle ei vielä tunneta. Myöskään ei tiedetä, kuinka toistettavia voimaharjoitteluvasteet ovat, jos harjoittelujakso toistetaan harjoittelutauon jälkeen.

Tutkimuksessa kerätään kattava aineisto perimään ja ympäristöön liittyviä tekijöitä tutkittavien osallistuessa voimaharjoittelujaksolle, sitä seuraavalle harjoittelutauolle ja toiselle identtiselle voimaharjoittelujaksolle. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka selittävät yksilöiden välisiä eroja harjoitteluvasteissa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää laadittaessa yksilöllisiä liikuntaohjelmia.

Akatemiatutkija Eva Kallio sai 500 578 euron rahoituksen biotieteiden hankkeeseen, joka keskittyy tutkimaan puutiaisia ja puutiaisvälitteisiä taudinaiheuttajiin kaupungeissa. Puutiaisvälitteiset taudinaiheuttajat aiheuttavat yhä suuremman riskin ihmisten terveydelle. Ihmistoiminnalla on monia vaikutuksia luonnonvaraisiin isäntälajeihin ja puutiaisiin vaikuttaen taudinaiheuttajien esiintymiseen luonnossa.

Projekti tutkii tekijöitä, jotka vaikuttavat puutiaisvälitteisten taudinaiheuttajien esiintymiseen ja leviämiseen kaupungeissa ja kaupunkien ulkopuolella. Tavoitteenamme on erityisesti selvittää kuinka kaupungeissa esiintyvät isäntälajit vaikuttavat puutiaisten ja puutiaisvälitteisten taudinaiheuttajien dynamiikkaan ja identifioida muuttujat, jotka vaikuttavat borrelioosiriskiin.

Professori Taija Juutinen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sai johtamassaan hankkeessa 400 000 euron rahoituksen. Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä akillesjänteen rakenteen ja toiminnan arvioimiseksi tutkimuksessa ja kliinisessä työssä. ACHILLES-projektissa kehitetään ensin menetelmä ihmisen akillesjänteen ja sen kolmen osajänteen kolmiulotteisen rakenteen tunnistamiseksi yksilötasolla. Tietokonemallinnuksen kehityskaari etenee jänteen rakenteen realistisesta mallista toiminnalliseen malliin kontinuumipalkkielementtitekniikkaa hyödyntämällä ja liikuntaharjoitteen aikaiseen mallinnukseen monikappaledynamiikkaan pohjautuvaa mallia käyttäen.

Projektissa kehitettyjen uusien työkalujen avulla voidaan lisätä ymmärrystä ihmisen akillesjänteen rakenteen ja toiminnan yhteyksistä sekä perustutkimuksessa että kliinisissä tutkimuksissa. Tässä Jyväskylän yliopiston ja LUT yliopiston konsortiossa tuotetaan myös yksilöllisen anatomian huomioiva kuntoutukseen ja harjoitteluun tarkoitettu työkalu.

Tutkimuskoordinaattori Sami Äyrämö sai 299 892 euron rahoituksen UKK-instituutin johtamassa hankkeessa. Hankkeen tutkimusaiheena on PACO tutkimus, joka on kiireettömään sydänleikkaukseen meneville potilaille rakennettu yksilöllinen fyysisen aktiivisuuden lisäämisen ja paikallaanolon vähentämisen tähtäävä kontrolloitu interventio.

Interventiossa sydänpotilaille annetaan käyttöön kiihtyvyysmittari ja siihen yhteydessä oleva puhelinapplikaatio, jolla tutkittavat pystyvät seuraamaan liikkumistaan, paikallaanoloa ja unta reaaliaikaisesti 24/7. Kolme kuukautta kestävän intervention aikana interventioryhmän potilaat saavat soittoja viikon tai kahden välein leikkausyksikön fysioterapeutilta, joka näkee pilvipalvelusta vastaavan liiketiedon kuin potilaat puhelinsovelluksestaan. Potilaiden fyysisen aktiivisuuden tavoite nousee asteittain kolmen kuukauden aikana ja lopulta tavoitellaan vastaavaa askelmäärää mitä terveet saman ikäiset henkilöt liikkuvat päivän aikana.

Apulaisprofessori Miriam Nokian hanke sai 300 000 euron rahoituksen Itä-Suomen Yliopiston johtamassa hankkeessa, jossa tutkitaan unenaikaista muistiinpainamista aivoissa. Hippokampus, aivokuori ja talamus vastaavat muistojen muodostumisesta. Ei kuitenkaan ole selvää, miten etuaivot ovat vuorovaikutuksessa pikkuaivojen tai autonomisen hermoston kanssa pitkäkestoiseen muistiin tallentamisen aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää koko aivojen laajuiset hermoverkot, jotka vastaavat muistiinpainamisesta unen aikana.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹

• Juha Ahtiainen, juha.ahtiainen@jyu.fi, +358 40 8053740
• Eva Kallio, eva.r.kallio@jyu.fi, +358 50 4073183 
• Taija Juutinen, taija.m.juutinen@jyu.fi, +358 40 5566582
• Sami Äyrämö, sami.ayramo@jyu.fi, +358 50 3255685
• Miriam Nokia, miriam.nokia@jyu.fi, +358 40 8053517