Varhaiskasvatuksen yhteydenpito ja tuki suojasi vanhempia uupumiselta koronakriisin aikana
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin, miten varhaiskasvatusyksiköistä pidettiin yhteyttä perheisiin ja millaista tukea tarjottiin kotihoitoon siirtyneille lapsille ja perheille koronasulun aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, miten hyödylliseksi vanhemmat kokivat tarjotun tuen sekä oliko tuen määrä ja laatu yhteydessä vanhempana uupumiseen.
- Noin viidennekseen tutkimukseen osallistuneista perheistä ei oltu lainkaan yhteydessä, vaikka näiden perheiden vanhemmista noin puolet olisivat toivoneet yhteydenottoa, yliopistotutkija Matilda Sorkkila kertoo.
Vaikuttaa siltä, että osa perheistä on jäänyt täysin tuen ulkopuolelle. Tämän lisäksi tuen määrä ja laatu on vaihdellut huomattavasti varhaiskasvatusyksiköiden välillä.
- Tärkeää olisi kehittää kansallisia suosituksia ja ohjeita varhaiskasvatukselle, joiden avulla voitaisiin turvata kaikkien perheiden tasavertainen asema ja tuki kriisin aikana, professori Maarit Alasuutari jatkaa.
Kaksi kolmannesta vanhemmista piti tarjottua tukea hyödyllisenä
Varhaiskasvatusyksiköistä oltiinperheisiin yhteydessä pääasiassa antaen ohjausta ja tukea lasten päivittäisiin aktiviteetteihin ja lähettämällä kirjeitä ja tervehdyksiä, esimerkiksi sähköisesti Daisyn tai Wilman kautta. Vähemmän tyypillisiä yhteydenpidon muotoja olivat esimerkiksi lasten ulkoilutus tai lasten päivärytmin suunnittelussa auttaminen. Vanhemmista noin kolmannes piti tukea hyödyllisenä ja kolmannes jokseenkin hyödyllisenä. Kolmannes vanhemmista ei pitänyt tukea lainkaan hyödyllisenä.
-Olisi kiinnostavaa selvittää tarkemmin, millaisesta tuesta erilaiset perheet hyötyivät. On mahdollista, että esimerkiksi uupumisriskin perheissä olisi tarvittu enemmän konkreettista tukea, kuten lasten ulkoilutusta, joka auttaisi vanhempia palautumaan. Tervehdykset tai tehtäväpaketit lapsille ovat saattaneet jopa kuormittaa joitain vanhempia lisää, Alasuutari pohtii.
Runsas ja monipuolinen tuki suojasi vanhempia uupumukselta
Mitä enemmän ja monipuolisemmin varhaiskasvatus tarjosi tukea, sitä vähemmän uupuneita vanhemmat olivat. Erityisesti ruoka-apu ja tieto siitä, että varhaiskasvatusyksikköön voi olla tarvittaessa yhteydessä, suojasivat vanhempia uupumukselta. Ruoka-avun suojaava vaikutus on havaittu myös aikaisemmassa, kouluikäisten vanhempien parissa tehdyssä tutkimuksessa.
-Kasvatuksellisen tuen rinnalla olisi jatkossakin tärkeää muistaa tarjota vanhemmille myös konkreettista ja sosiaalista tukea, Sorkkila painottaa. Esimerkiksi ruoka-apu voi olla yksinkertainen tapa lisätä vanhempien mahdollisuutta lepoon ja saada taloudellista helpotusta. Myös tieto siitä, että varhaiskasvatusyksikkö ottaa tarvittaessa koppia, voi vähentää vanhempien huolta ja yksinjäämisen kokemusta kriisin aikana.
Tutkimukseen osallistui eri puolilta Suomea 521 vanhempaa, joilla oli vähintään yksi varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä koronapandemian sulkuaikana keväällä 2020. Tutkimus on osa IIPB– International Investigation of Parental Burnout ja EduRESCUE– Resilientti koulu ja koulutus hankkeita. Tutkimus on vertaisarvioitu ja se on julkaistu alansa johtavan tason lehdessä.
Julkaisutiedot:
Sorkkila, M., Alasuutari, M., Saranko, L., & Aunola, K. (2023). How can early childhood education and care support families and prevent parental burnout during the Covid-19 crisis in Finland? Scandinavian Journal of Educational Research. Early online.
