Ģ��ֱ��

Ihmisen toimintakykyä voi ajatella ekosysteeminä eli järjestelmänä, joka koostuu eri osa-alueista, kuten liikkumisesta, aistitoiminnoista, tiedonkäsittelystä ja psyykkisistä toiminnoista. Vanhetessa toimintakykyjärjestelmän resilienssi eli kantokyky mahdollistaa toimintakyvyn säilyttämisen ja palautumisen, kun henkilö kohtaa erilaisia takaiskuja tai haasteita. 

Väestöaineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin eri toimintakyvyn osa-alueiden kytkeytymistä toisiinsa verkostoanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että toimintakyvyn osa-alueet olivat verkottuneet tiiviimmin vanhemmilla henkilöillä sekä terveytensä heikoksi arvioivilla. Toimintakyvyn �������������Բ���������ä on samankaltaisia piirteitä kuin muiden järjestelmien, kuten luonnon järjestelmien tai talouden �������������Բ���������ä. 

"Esimerkiksi laajalti valtionrajojen yli verkottuneen talouden on nähty lisäävän toimitusketjujen haavoittuvuutta. Sama idea voi päteä myös terveyteen ja toimintakykyyn", tutkijatohtori Kaisa Koivunen kertoo. 

Vaikka kehon ja mielen osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa, niiden täytyy olla myös riittävän itsenäisiä osasia. Tiivisti verkottunut järjestelmä voi johtaa dominovaikutukseen: häiriö yhdellä toimintakyvyn osa-alueella heijastuu muualle järjestelmään lopulta romahduttaen sen.

Joustavassa toimintakykyjärjestelmässä on riittävästi reserviä esimerkiksi lihasvoimassa, jolloin sen heikkeneminen esimerkiksi vuodelevon aikana ei vielä johda kävelykyvyn heikkenemiseen, joka puolestaan voisi johtaa masennusoireisiin. Erilaiset voimavarat mahdollistavat myös toimintatapojen muovaamisen niin, että tärkeiden asioiden tekeminen edelleen sujuu. 

Ihminen on yleensä sopeutuvainen, jos toimintakyvyn reserviä riittää. Hän voi kompensoida yhtä heikentynyttä kykyä toisilla kyvyillä.  

"Esimerkiksi liikkuminen mahdollistuu heikentyneestä kävelykyvystä huolimatta, jos voi ajaa autoa. Tämä on mahdollista, jos muut toimintakyvyn osa-alueet kuten tiedonkäsittelyn ja aistien toiminnan hyvä taso sen mahdollistavat. Kompensaatiokeinojen ehtyessä toimintakyvyn resilienssi heikkenee", AGNES-tutkimuksen johtaja professori Taina Rantanen kertoo. 

Toteutettu tutkimus luo pohjaa muiden järjestelmien resilienssin tarkastelutapojen soveltamiselle terveyden ja toimintakyvyn tutkimiseen.  

Vanhetessa terveydessä ja toimintakyvyssä voi tapahtua äkillisiä muutoksia eli niin sanottuja kriittisiä siirtymiä, jos häiriötila, kuten sairauden seuraukset, ylittävät kehon järjestelmien kantokyvyn, Koivunen kertoo. 

"Tällaisia keikahduspisteitä ja kriittisen siirtymän ilmiöitä on tutkittu pitkään esimerkiksi luonnon järjestelmissä ilmaston lämpenemiseen liittyen, mutta vähemmän ihmisen terveyden ja toimintakyvyn yhteydessä", Koivunen sanoo. 

Koivunen pohtii, että tulevaisuudessa voidaan selvittää, onko ”toimintakykyisen” ja ”toimintakyvyltään rajoitteisen” tilan välinen keikahduspiste ennustettavissa esimerkiksi elinjärjestelmien toimintaa kuvaavan verkoston tiivistymisestä.  

"Pitkäikäisessä yhteiskunnassa ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen mahdollisimman myöhäiseen ikään saakka on tärkeää hyvän elämänlaadun säilyttämiseksi", Koivunen sanoo. 

Tutkimus kuuluu Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaan AGNES-hankkeeseen, johon osallistui yli tuhat 75-, 80- tai 85-vuotiasta jyväskyläläistä. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkimusta ovat rahoittaneet myös JYU.Well – Jyväskylän yliopiston monialainen hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö sekä Juho Vainion Säätiö. 

������ä�پ���ٴ��Ჹ:&�Բ�����; 

Tutkijatohtori Kaisa Koivunen 
kaisa.m.koivunen@jyu.fi, +358408053972 

������ܱ���ä������ܱ��첹������: 

Koivunen, K., Lindeman, K., Välimaa, M., & Rantanen, T. (2024). Investigating resilience through intrinsic capacity networks in older adults. The Journals of Gerontology. Series A, Biological Sciences and Medical sciences, glae048. Advance online publication.