Ä¢¹½Ö±²¥

Alustavien havaintojen mukaan kyselyyn vastanneista vanhemmista 54 % koki koronatilanteen synkkänä tai toivottomana, kun taas 44 % koki tilanteen valoisana tai toiveikkaana.

– Voi olettaa, että ne vanhemmat, joilla on jo aikaisemmin ollut haasteita ja kuormittavia tekijöitä elämässään, voivat nyt erityisen huonosti tukiverkkojen ja palvelujen kadotessa tai vähentyessä. Ne vanhemmat puolestaan, jotka ovat kokeneet arjen kiireisenä ja stressaavana, saattavat nauttia korona-ajan tuomasta rauhoittumisesta ja yhteisestä ajasta perheen kanssa, tutkijatohtori Matilda Sorkkila kertoo.

Huomattavalla osalla vanhemmuuden uupumusta

Kyselyyn vastanneista vanhemmista noin 20–30 % koki koronan aiheuttamana poikkeusaikana vanhemmuuteen liittyviä uupumisoireita vähintään kerran viikossa. Noin 9 % koki uupumisoireita päivittäin, ja he ovat siis vakavassa uupumisriskissä. Vanhemmista 55 % koki uupumusoireita harvemmin tai ei lainkaan. Tutkimuksen avoimia vastauksia tarkastellessa näyttää siltä, että vanhempia kuormittavat poikkeusaikana erityisesti taloudelliset huolet, vaikeudet työn ja perheen yhdistämisessä, etäkouluun liittyvät haasteet sekä avun puute ja yksin jääminen.

– Jotkut vanhemmat kokivat olevansa äärirajoilla, tai he jopa pelkäävät satuttavansa lapsiaan. Yrityksistään huolimatta he eivät kuitenkaan olleet saaneet apua mistään, professori Kaisa Aunola kertoo. Hän vastaa tutkimuksesta yhdessä Sorkkilan kanssa. Aunolan mukaan olisi erittäin tärkeää tunnistaa uupumusriskissä olevat perheet ja poikkeustilasta huolimatta tarjota heille matalan kynnyksen apua ja palveluita, jotta tilanteet kotona eivät kärjistyisi.

– Vanhemmat ovat olleet nyt ison kuorman alla hoitaessaan kotia, etäkoulua ja mahdollisesti työtään samaan aikaan. Lisäksi isovanhempia tai muita tukiverkkoja ei ole saatavilla. Nyt olisi hyvä pohtia, miten jatkossa järjestetään matalan kynnyksen apua perheille, jos myöhemmin palataan etäkoulu- tai päivähoitojärjestelyihin, Sorkkila lisää. Myös työnantajilta toivotaan ymmärrystä ja joustoa.

Yllättävän iso osa näkee poikkeusajassa myönteistä

Kaikki vanhemmat eivät voineet huonosti. Yllättäen, 72 % vastaajista koki koronalla olleen positiivisia vaikutuksia vanhempi-lapsi-suhteeseen mahdollisista haasteista huolimatta. Kyselyyn osallistuneet kertoivat avoimissa vastauksissaan esimerkiksi nauttineensa yhteisestä ajasta perheenä ja saavansa vihdoin elää arvojensa mukaisesti.

– On mielenkiintoista, että kriisin aikaan jotkut kokevat olevansa onnellisimmillaan, eivätkä edes toivo paluuta vanhaan, Sorkkila pohtii. – On kiinnostavaa selvittää jatkotutkimuksissa, mikä on se mekanismi, joka erottaa nämä vanhemmat muista. Olisi myös tärkeää tarkastella, voitaisiinko korona-ajasta oppia hyvinvointia lisääviä tekijöitä, esimerkiksi kiireettömyyttä, perhekeskeisyyttä ja pehmeitä arvoja suoritusten ja kiireen tilalle.

Tutkimus toteutettiin poikkeusaikana ajalla 22.4-13.5.2020. Osallistujat olivat 1105 vanhempaa (88 % äitejä), jotka vastasivat internet-kyselyyn. Tutkimuksessa kerättiin sekä määrällistä että laadullista tietoa.

Yhteystiedot:

Tutkijatohtori Matilda Sorkkila
matilda.sorkkila@jyu.fi
Puh. +358 408054709

Professori Kaisa Aunola
kaisa.aunola@jyu.fi
+358 408053481