Väitös: Pariutumisen salaisuuksia tutkimassa: läpimurto evoluutiostrategioiden ymmärtämisessä (Chartrain)
Karhukaiset, joita kutsutaan usein ”vesikarhuiksi”, ovat mikroskooppinen eläinheimo, joka on tunnettu kyvystään kestää äärimmäisiä ympäristöolosuhteita. Justine Chartrainin tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkitaan niiden monimutkaisen lisääntymiskäyttäytymisen evolutiivisia seurauksia, ja se tarjoaa kattavan ymmärryksen karhukaisten parinvalintadynamiikasta.
Karhukaisten paritteluprosessi suurennuslasin alla
Väitöskirjassa paljastuu merkittäviä havaintoja jokaisesta paritteluprosessin vaiheesta. Ensinnäkin se osoittaa, että karhukaiset voivat erottaa sukupuolet toisistaan ja arvioida fysiologista tilaansa vedestä saatavien kemiallisten vihjeiden avulla. Lisäksi lähikontaktin feromonit näyttävät olevan keskeisiä tekijöitä kosiskelukäyttäytymisessä, jonka havaittiin olevan huomattavan yhdenmukaisia eri lajeilla.
"Yhdessä nämä havainnot tarjoavat arvokasta tietoa karhukaisten pariutumisrituaaleja ohjaavista mekanismeista, ja ne avaavat tietä näiden organismien sukupuolten välisen kemiallisen viestinnän syvällisemmälle ymmärtämiselle, kertoo Chartrain Jyväskylän yliopistosta.
Justine Chartrainin tutkimus parittelun jälkeisistä prosesseista paljasti myös karhukaisten sukusolujen huomattavan vastustuskyvyn ympäristöstressitekijöille viitaten siihen, että naaraiden siittiöiden varastointikyvyllä on huomattava merkitys lisääntymismenestyksen kannalta ekologisissa häiriötilanteissa.
Vaikutukset uusien teknologioiden ja suojelustrategioiden kehittämiseen
Tämän tutkimuksen vaikutukset ulottuvat kauas karhukaisten biologian ulkopuolelle. Lisääntymismenestykseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisestä saadut oivallukset voivat innostaa kehittämään uusia teknologioita biologisen materiaalin säilyttämistä varten ja antaa tietoa suojelustrategioista, joilla suojellaan näitä vastustuskykyisiä mikro-organismeja ja niiden elinympäristöjä.
"Väitöskirjani edistää merkittävästi ymmärrystämme karhukaisten lisääntymisbiologiasta ja sen laajemmasta evolutiivisesta merkityksestä. Selvittämällä parinvalintamekanismien monimutkaisuutta tämä tutkimus avaa ovia karhukaisten monimuotoisuuden ja resilienssin tutkimiselle ympäristöhaasteiden edessä", Chartrain toteaa.
Filosofian maisteri Justine Chartrainin väitöskirjan ”Exploring Tardigrade Reproduction: Multifaceted Insights into Sexual Selection and Evolutionary Strategies” väitöstilaisuus pidetään 14.6.2024 klo 12:00 Ag B105 Agorassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jutta Schneider (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena vanhempi tutkija Sara Calhim (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa JYXin julkaisuarkistossa: .