Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?

Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Väitöskirjatutkija Jussi Vesamäki
Jussi Vesamäen väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 26.4.2024 klo 12 alkaen fysiikan laitoksen FYS1 -salissa.
Julkaistu
22.4.2024

Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos ja vihreän siirtymän tavoitteet luovat painetta tuntea tarkasti hiilen kierron vaiheet eri ympäristöissä. Jyväskylän yliopiston Jussi Vesamäen väitöstutkimuksen tavoitteena on syventää tietämystä erilaisten orgaanisen hiilen lähteiden, luonnollisten sekä muovien, hajotusprosesseista järvissä. Hänen tutkimuksensa tarkastelee kaikkiaan kymmenen erilaisen materiaalin hajoamista. Lisäksi tutkimus pyrkii tunnistamaan hajotukseen osallistuvia mikrobiryhmiä, sillä hajottajamikrobit ovat olennaisessa osassa monimutkaisten yhdisteiden hajotuksessa.

- Järvien mikrobit ovat ensisijaisessa roolissa ratkaisemassa maaekosysteemeistä peräisin olevan muovin ja muiden hiilenlähteiden kohtaloa, selventää väitöskirjatutkija Jussi Vesamäki bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.  

Osa hajotuksen kohteeksi joutuneesta muovin hiilestä päätyy mikrobitoiminnan seurauksena osaksi ravintoverkkoa, mutta pääosa vapautuu epäorgaanisessa muodossa ympäristöön. Sama tulos havaittiin myös luonnolliselle orgaaniselle materiaalille eli lehtikarikkeelle. Hiilen kohtalo on siis samanlainen sekä synteettisille että luonnollisille materiaaleille.

Pienempi paha kuin järvien rehevöityminen

Mikromuovien hajotusprosessi on kuitenkin hidas. Muovien hajoaminen järvissä kestää sadoista jopa kymmeniin tuhansiin vuosia, muovin rakenteesta ja ympäristöolosuhteista riippuen. Järviveden korkean ravinnepitoisuuden ja lämpötilan havaittiin nopeuttavan sekä polystyreenin että lehtikarikkeen hajotusta. 

- Tällä järjellä voisi lohdullisesti ajatella, että lämpenevän ilmaston ja järvien rehevöitymisen myötä muovit sentään hajoavat nopeammin, toteaa Vesamäki. 

FM Jussi Vesamäen väitöskirjan ”Microbial degradation of terrestrial organic matter and microplastics in boreal lakes” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 26.4.2024 klo 12 alkaen fysiikan laitoksen FYS1 -salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Andrew Tanentzap (Trentin yliopisto, Kanada) ja kustoksena apulaisprofessori Sami Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöksen kieli on englanti. 

Väitöskirja ”Microbial degradation of terrestrial organic matter and microplastics in boreal lakes” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: