Ģ��ֱ��

Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan sairaalakoulujen tuloksellinen toiminta edellyttää kokonaisnäkemystä lapsen parhaaseen pyrkivästä toiminnasta. Kouluissa tarvitaankin tiivistä ja avointa yhteistyötä sekä työyhteisön sisällä että kaikilla toiminnan tasoilla.

YTM Pirjo Tilus jäsensi väitöstutkimuksessaan maamme sairaalaopetuksen historiallista kehitystä ja vuosina 2005–2014 toteutetun kansallisen kehittämistoiminnan aikana tapahtunutta muutosta sekä sairaalakoulujen edellytyksiä muuttaa toimenkuvaansa.

Sairaalakoulut tarjoavat mahdollisuuden opetukseen psykiatrisen, somaattisen tai neurologisen erikoissairaanhoidon osasto- tai avohoidon aikana yhteistyössä oppilaan hoitohenkilöstön, huoltajien ja oman koulun kanssa. Suomessa vuosina 2005–2014 toteutettujen kehittämishankkeiden tavoitteina oli sairaalakoulujen käytänteiden uudistaminen ja yhtenäistäminen sekä valmiuksien lisääminen konsultatiivisen työotteen käyttöön. Väitöstutkimus osoitti välttämättömän tarpeen sairaalakoulun toiminnan määrittämiseksi lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien organisaatioiden kentän osaksi, sekä tarpeen tuottaa selkeitä ohjeistuksia ja toiminnan ohjaamista.

Tutkimuksen tulosten perusteella syntyi sairaalakoulun toimintaedellytysten kuvaus sekä kolmiportaisena etenevä muutoskehitystä tukeva malli, jota voidaan soveltaa kaikkien koulujen kehittämistoimintaan. Lisäämällä sairaalakoulun mahdollisuuksia antaa alueellaan sijaitseville kouluille tuki- ja ohjauspalveluja yhteistyössä erikoissairaanhoidon avopalvelujen kanssa lisätään samalla koulujen mahdollisuuksia ennakoivaan työtapaan ja työmenetelmiä oppimisen ja koulunkäynnin pulmatilanteiden ratkaisemiseen.

– Jotta koulujen toiminta on tuloksellista, tarvitaan kokonaisnäkemystä lapsen parhaaseen pyrkivästä toiminnasta, tiivistä ja avointa työyhteisön sisällä ja toiminnan rajapinnoilla tapahtuvaa yhteistyötä kaikilla toiminnan tasoilla, Tilus toteaa.

Kehittämiseen tarvitaan sitoutunutta työyhteisöä

Sairaalakoulujen toiminnan tarkastelu osoitti, että opettajan ja työyhteisön kehittymisen mahdollisuuksiin vaikuttavat työyhteisön historia, toimintakulttuuri ja työyhteisön kehittämistarpeille antamat merkitykset. Muutosta ja kehittämistoimintaan sitoutumista tukivat tutkimuksen mukaan koulun yhteisöllisyyttä ja osaamisen jakamista ylläpitävät rakenteet, pelisääntöihin sitoutuminen, sekä avoimuuteen ja luottamukseen perustuva tiedonvaihto. Myös vahva, läsnä oleva johtajuus sekä toiminnan jatkuva arviointi tukivat kehittämistä.

– Suunnitelmallisesti toimiva ja työnohjausta saava työyhteisö pystyy luomaan ratkaisumalleja pulmatilanteisiin ja toteuttamaan opetussuunnitelmaa yksilöllistä kasvua ja kehitystä tukevalla tavalla, Tilus toteaa. – Muutos edellyttää kuitenkin työyhteisöiltä oman toimintakulttuurin tuntemusta ja ketteryyttä muuttaa toimintaa tarpeen vaatiessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kehittämishankkeiden aikana tuotettuja kysely-, haastattelu- ja seminaariaineistoja retrospektiivisesti kehittävän työntutkimuksen lähestymistapaa ja metodia käyttäen. Sairaalaopetusta ja muutoskehitystä tarkasteltiin sairaalaopetuksessa olevan oppilaan opetuksen toteutumisen ja työyhteisön oman oppimisen näkökulmista.

YTM Pirjo Tiluksen erityispedagogiikan väitöskirjan ”Askarrutuksesta osaamiskeskukseksi – Sairaalaopetuksen muutoskehityksen tarkastelu kehittävän työntutkimuksen viitekehyksessä” tarkastustilaisuus pidetään 2.11.2018 klo 12–15 salissa L304, Seminaarinmäen Liikunta-rakennuksessa. Vastaväittäjänä dosentti Jyrki Huusko (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Raija Pirttimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Pirjo Tilus, pirjo.tilus@gmail.com, puh. 040 170 3100

Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, puh 040 846 1395

Pirjo Tilus on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Tyttölyseosta vuonna 1968, ja valmistunut luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1976. Tilus pätevöityi erityisopettajaksi vuonna 1977 ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1984 pääaineena kehityspsykologia.

Tilus on tehnyt työuraansa erityisluokanopettajana, erityispedagogiikan yliopistonlehtorina sekä tutkijana, ja hän toimi Haukkalan (nykyinen Kukkulan koulu) sairaalakoulun rehtorina vuosina 1990-2010 eläköitymiseensä saakka. Tilus on lisäksi työskennellyt laajasti useissa eri erityisopetuksen kehittämishankkeissa, sekä toiminut opettajien täydennyskouluttajana ja työyhteisökouluttajana.

Julkaisutiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 28, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7577-7 (PDF). Julkaisun voi lisäksi ostaa väittelijältä ottamalla yhteyttä pirjo.tilus@gmail.com. Pysyvä linkki julkaisuun: