Ä¢¹½Ö±²¥

Tuore väitöstutkimus paljastaa metsien hakkuiden ja muun ihmistoiminnan vaikuttavan erityisesti erikoistuneisiin metsälintuyhteisöihin. Luonnonsuojelulla voidaan lisätä lintulajiston rikkautta, mutta suojelualueiden monimuotoisuus ei ole välttämättä turvattu, mikäli metsien käsittely alueen ympärillä on voimakasta.

Ihmistoiminnan vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ulottuvat kaikkialle maailmassa. Ympäristön laadun heikkeneminen vaikuttaa erityisen tiukasti elinympäristöönsä erikoistuneisiin lajeihin, kun taas elinympäristövaatimuksiltaan väljemmät lajit voivat jopa hyötyä ihmistoiminnasta. Tämän seurauksena lajisto muuttuu ja lajiyhteisöt muuttuvat keskenään samankaltaisemmiksi. Tällä, homogenisaatioksi kutsutulla ilmiöllä, voi olla haitallisia seurauksia ekosysteemien toimintaan, ekosysteemipalveluiden saatavuuteen ja siten ihmiskunnan hyvinvointiin.

Metsät ovat monimuotoisen lintuyhteisön perusta
Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä metsien talouskäyttö aiheuttaa suurimmat muutokset luontaisiin elinympäristöihin. Matti Häkkilä tutki ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjatyössään, aiheuttavatko metsien hakkuut ja muu ihmistoiminta lintuyhteisöjen homogenisaatiota. Tärkeänä osana tutkimusta selvitettiin myös suojelualueiden kykyä ylläpitää lintulajiston monimuotoisuutta. Biologista monimuotoisuutta voidaan mitata myös yhteisön lajien resurssien käyttöä ja toisaalta niiden evolutiivista historiaa selvittämällä. Lajimäärän lisäksi Häkkilä tutki ympäristömuutoksen vaikutuksia myös linnuston toiminnalliseen ja fylogeneettiseen monimuotoisuuteen sekä erikoistuneisiin lajeihin.

- Tulokset osoittavat, että ihmistoiminnan vaikutukset lintuyhteisöihin ovat laajoja, ja kohdistuvat erityisesti erikoistuneisiin metsälajeihin, kertoo Häkkilä.

Vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä näy samalla tavoin kaikilla monimuotoisuuden mittareilla ja Häkkilä korostaakin, että monimuotoisuutta mitatessa tulisi pelkän lajirikkauden lisäksi huomioida myös muut monimuotoisuuden tasot.

- Huomionarvoista on, ettei edes suojelualueiden monimuotoisuus ole välttämättä turvattu, mikäli metsien käsittely alueen ympärillä on voimakasta. Tämä asettaa vakavia haasteita monimuotoisuuden suojelulle erityisesti nyt, kun metsien käyttö ja puutavaran tarve on jatkuvassa kasvussa, sanoo Matti Häkkilä.

FM Matti Häkkilän ekologia ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Biotic homogenization of forest bird communities under human influence" tarkastustilaisuus 1.6.2018 klo 12:00 salissa YAA303. Vastaväittäjänä dosentti Aleksi Lehikoinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Mönkkönen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

• Matti Häkkilä, matti.i.hakkila@jyu.fi, 040 517 6856
• Tiedottaja Elina Leskinen, viestinta@jyu.fi, 050 581 8351

Matti Häkkilä valmistui ylioppilaaksi vuonna 1995 Ähtärin lukiosta. Hän aloitti biologian opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000 ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2008 pääaineenaan ekologia. Vuodesta 2013 alkaen hän on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona 348, Jyväskylä 2018, ISSN: 1456-9701, ISBN 978-951-39-7463-3. Väitöskirja on sähköisesti saataville osoitteessa: