Uutuusteos tarkastelee suomalaisten yliopistojen historiaa kielipolitiikan näkökulmasta
Kirjassa käsitellään historiallisesti kierrätettyjä kielipoliittisia ja kieli-ideologisia diskursseja ja analysoidaan korkeakoulupolitiikan historiallista ja poliittista kerroksellisuutta.
–Historiallisesti kierrätettyjen diskurssien tarkastelu auttaa myös ymmärtämään viime vuosina nousussa ollutta uusnationalismia sekä korkeakoulutuksessa että laajemmin yhteiskunnassa, kirjan kirjoittanut tutkimusprofessori Taina Saarinen kertoo.
Suomalaisessa korkeakoulutuksessa, niin kuin yhteiskunnassa muutenkin, suomen ja ruotsin kielen jännitteinen suhde hallitsi pitkään kielipoliittista keskustelua. Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa kansainvälinen kanssakäyminen ja erityisesti globaalin talouden tarpeet näkyvät englannin kielen aseman vankistamisena. Englannillakin kuitenkin pyrittiin jälkinationalistisessa 2000-luvun taitteessa kansallisen edun takaamiseen eri tavoin.
– 2010-luvulla huoli suomen kielen asemasta on alkanut näkyä sekä korkeakoulupolitiikassa että mediakeskusteluissa. Samalla englanti, johon aiemmin suhtauduttiin kohtuullisen myönteisesti, on alkanut katalysoida uusnationalistisia huolia suomen kielen asemasta, Saarinen summaa.
Koulutuksellinen, taloudellinen ja episteeminen nationalismi nousevat keskustelun keskiöön uusnationalistisessa korkeakoulupolitiikassa.
Teos on suunnattu kielipolitiikan ja korkeakoulupolitiikan tutkijoille, opettajille, opiskelijoille sekä tiede- ja koulutuspoliittisille päättäjille.
Teostiedot:
Saarinen, Taina (2020). Higher Education, Language and New Nationalism in Finland : Recycled Histories. Palgrave Macmillan. DOI: 10.1007/978-3-030-60902-3.
Julkaisun myynti: