Uusia teknologioita metsäpalojen havaitsemiseen ja virtausakkuihin - Suomen Akatemialta tukea vihreän teknologian tutkimuksille Jyväskylän yliopistoon

Suomen Akatemia myönsi tukea tutkimuksille, jotka edistävät hiilineutraalisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä niihin liittyvien digitaalisien teknologioiden kehittämistä. Jyväskylän yliopistosta rahoitusta saivat virtausakkuihin ja metsäpalojen hallintaan liittyvät tutkimukset. Koko maassa tukea sai 17 konsortiota yhteensä 25 miljoonaa euroa.
Julkaistu
16.12.2021

Metsäpalot ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia maailmanlaajuisia ympäristöuhkia. Apulaisprofessori Ilkka Pölönen informaatioteknologian tiedekunnasta on mukana FireMan-konsortiossa, jonka tavoitteena on kehittää uutta, tekoälypohjaista tekniikkaa nopeaan metsäpalojen havaitsemiseen ja tilannetietoisuuden luomiseen palojen aikana. Metsäpaloja havaitaan hankkeessa käyttämällä miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä eli droneja.

”Tutkimme konsortion kanssa näköalueen ulkopuolista lentämistä ja drone-parvia, tiedonsiirtoa ja reaaliaikaisen tilannetietoisuuden tuottamista kaukokartoituksen avulla sekä kehitämme DigitalTwin -pohjaista päätösten tukijärjestelmää metsäpalojen hallintaan”, kertoo Ilkka Pölönen.

Monitieteisen konsortion muodostavat Paikkatietokeskuksen, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkijat sekä laaja yhteistyöverkosto.

”Tehtävänämme on osallistua erityisesti tekoälypohjaisten menetelmien kehittämiseen metsäpalojen havainnoinnissa ja metsäpalon etenemisen reaaliaikaiseen ennustamiseen kaukokartoitusdataan pohjautuen. Lisäksi vastuullamme on hankkeen tekoälytyöpaketin vetäminen”, kertoo tutkimusta Jyväskylän yliopistossa johtava Pölönen.

Ilkka Pölönen sai Suomen Akatemialta työhön 320 000 euron rahoituksen.

Virtausakkujen vanadiinille kehitetään korvaajia

Vihreä siirtymä vaatii ratkaisuja uusiutuvan energian varastointiin. Professori Petri Pihko kemian laitokselta Jyväskylän yliopistosta on mukana FlowXAI -konsortiossa, joka kehittää materiaaleja korvaamaan virtausakuissa käytettävää kallista vanadiinia.

Tutkimuksissa korvaavia materiaaleja kehitetään uusiutuviin tai yleisiin raaka-aineisiin perustuen.

”Kandidaattien pitää täyttää useita kriteereitä. Niissä on oltava riittävä energiatiheys ja stabiilisuus sekä tuotannon on oltava kustannustehokasta. Sopivia molekyylejä ei ole vielä kehitetty”, kertoo Petri Pihko.

Konsortio kehittää työkaluja valtavien molekyylijoukkojen seulomiseen hyödyntäen sekä laskennallista kemiaa sekä koneoppimista. Menetelmiä täydennetään kohdistetulla orgaanisella synteesillä sekä automaattisella virtausakkukemikaalitestaamisella.

”Meidän roolimme projektissa on uusien työkaluja luominen raaka-aineisiin liittyvään synteesiin sekä synteesin luotettavuuden ennustamiseen”, Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta johtava Pihko kertoo.

Suomen Akatemia myönsi Pihkon tutkimuksiin 330 000 euroa. Turun yliopiston johtamassa konsortiossa on mukana myös Aalto-yliopisto.

Suomen Akatemian myöntämät rahoitukset perustuvat Euroopan unionin elpymisvälineeseen (Next Generation -rahoitus) ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.

Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, Jyväskylän yliopisto, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 472 1162
/fi

äپٴᲹ:
Ilkka Pölönen, ilkka.polonen@jyu.fi, puh. 0400 248140
Petri Pihko, petri.pihko@jyu.fi, puh. 0505289132

Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, Jyväskylän yliopisto, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 472 1162
/fi