Uusi liikunnan neurotieteen professori Harri Piitulainen työskentelee aivotutkimuksen eturintamassa ihmisen liikejärjestelmän ja sen sairauksien mekanismien ymmärtämiseksi
Piitulainen tekee monitieteistä tutkimusta biomekaniikan, neurofysiologian ja aivotutkimuksen aloilla tiiviissä yhteistyössä muun muassa insinöörien ja lääkärien kanssa.
"Tutkimukseni on kokonaisvaltaista liikuntaelimistön toiminnallisen anatomian tutkimusta aina aivoista lihaksiin keskittyen etenkin aivojen liikeohjaukseen ja kehon liikeaistipalautteen merkitykseen siinä", Piitulainen sanoo. 
Piitulaisen tutkimusryhmä Sensorimotor Systems Neuroscience (MOTOR) keskittyy juuri nyt tutkimaan liikeaistin aivoperustaa ja merkitystä eri liikuntaelimistöön vaikuttavissa sairauksissa ja vammoissa.
Pyrimme kartoittamaan tarkasti ihmisen aivokuoren edustusalueet kehon eri osien liikeaistipalautteelle, esimerkiksi käden eri sormille, ja tutkimme liikeaistipalautteen vaikutusta aivojen liikeohjaukseen, siis siihen, miten aivojen liikekäskyt lihaksiin muuttuvat liikeaistipalautteen vaikutuksesta.
"Lisäksi kehitämme uutta langatonta EEG (aivosähkökäyrä) -menetelmää, jolla voi tutkia aivoja luonnollisen liikkumisen aikana luonnollisissa ympäristöissä esimerkiksi urheilijoilla tai potilailla."
Aivotutkimus edistyy menetelmällisen kehityksen mukana ja Piitulainen on tutkimusryhmineen ensimmäisten joukossa hyödyntämässä uusimpia itse tai yhteistyötahojen kehittämiä menetelmiä. Etenkin uusi monikelainen aivojen magneettistimulaatio (multi-locus TMS) -menetelmä, jota Piitulainen on jo käyttänyt sen kehittäjien laboratoriossa Aalto-yliopistossa, on avaamassa täysin uusia mahdollisuuksia aivojen sensorimotoriseen tutkimukseen
"Aikeemme on hankkia ensimmäisten joukossa tämä uusi menetelmä liikuntatieteellisen tiedekunnan toiminnalliseen aivotutkimuslaboratorioon, joka on osa Jyväskylän yliopiston yhteistä aivotutkimusinfrastruktuuria, ja jonka kehittämiseen olen panostanut viimevuodet."
Uusi menetelmä on perustutkimuksellisesti tärkeää, sillä se auttaa meitä ymmärtämään paremmin aivojen hermoverkostojen yhteistoimintaa.
Tämä on erittäin tärkeää myös liikehäiriösairauksien mekanismien ymmärtämiseksi ja olennaista vaikuttavan kuntoutuksen tai hoidon kannalta, joka voi helpottaa liikkumista ja elämää esimerkiksi lapsilla, joilla on CP-vamma.
Harri Piitulainen on julkaissut 58 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja yli 80 konferenssiabstraktia liikuntabiologian ja aivotutkimuksen alalla. Hän on pitänyt lukuisia esityksiä sekä kutsuttuja puheenvuoroja kansainvälisissä konferensseissa. Hän järjestää arvostetun kansainvälisen elektrofysiologian ja kinesiologian (ISEK) konferenssin vuonna 2026 Jyväskylässä. Lisäksi hän on toiminut biomekaniikan asiantuntijana Helsingin Uuden Lastensairaalan Liikelaboratoriossa vuodesta 2014 ja vierailevana professorina Aalto-yliopistossa Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella vuodesta 2019.
Piitulainen on väitellyt biomekaniikasta vuonna 2010 Jyväskylän yliopistossa, jonka jälkeen hän toimi aluksi 2010 alkaen tutkijatohtorina Aalto-yliopiston Aivotutkimusyksikössä ja 2016 alkaen Akatemiatutkijana Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella. Hän on työskennellyt päätoimisesti Jyväskylän yliopistossa liikunnan neurotieteen apulaisprofessorina (tenure track) 2019 ja professorina 2024 lähtien.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Professori Harri Piitulainen
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
harri.t.piitulainen@jyu.fi, +358405679225
