Ä¢¹½Ö±²¥

• ä -  tallenne tarjolla 30.12.2021 asti.

Juhlaluentonsa pitivät ekologian professori Otso Ovaskainen: Miksi matematiikkaa, tilastotiedettä ja koneoppimista tarvitaan maailman biodiversiteetin kartoittamiseen? sekä tilastotieteen professori Matti Vihola: Satunnaisen tarkkaa laskentaa (Ylistönrinne, FYS1).

Agoran auditorio 2: ssa puhuivat: Tietotekniikan professori Lauri Kettunen: Tiede ja koulutus: tehokkuus, joustavuus vai molemmat?; ohjelmistotekniikan professori Tommi Mikkonen: Sesam aukene ja muita ohjelmistotekniikan sovelluksia saduissa ja kansanperinteessä; liikuntalääketieteen professori Jari Parkkari: Suomalaisten kansanterveys ja huippu-urheilumenestys ovat suurien haasteiden edessä sekä liikuntabiologian professori Neil Cronin: Lessons in human movement science.

Ekologian professori Otso Ovaskainen: Miksi matematiikkaa, tilastotiedettä ja koneoppimista tarvitaan maailman biodiversiteetin kartoittamiseen?

Luonnon monimuotoisuutta on kartoitettu satoja vuosia Carl von Linnéen, Charles Darwinin ja tuhansien muiden luonnontukijoiden toimesta. Suurin osa maailman eliölajeista on kuitenkin edelleen tieteelle tuntemattomia. Nykytekniikan avulla monimuotoisuuden kartoituksessa ja sen lainalaisuuksien tutkinnassa voidaan ottaa isoja harppauksia eteenpäin.

Otso Ovaskaisen johtamassa globaalissa tutkimushankkeessa kerätään 100 miljoonaa riistakamerakuvaa, miljardi minuutin mittaista ääninäytettä ja 10 miljardia sienten ja hyönteisten DNA-sekvenssiä. Koneoppimisen avulla tästä aineistomassasta tunnistetaan jo aiemmin tunnetut eliölajit sekä luokitellaan ne lajit, joita tiede ei vielä tunne. Tilastotieteen avulla opitaan lajien esiintymisen ja dynamiikan lainalaisuuksia ja tehdään ennusteita vaikkapa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Matematiikan avulla erilaisista aineistoista löydetyt lainalaisuudet jalostetaan yhtenäiseksi ekologiseksi teoriaksi.

Tilastotieteen professori Matti Vihola: Satunnaisen tarkkaa laskentaa

Bayes-tilastotiedettä käytetään laajasti monimutkaisten ilmiöiden ja aineistojen tutkimiseen. Bayes-päättely perustuu todennäköisyysjakaumaan, jota on vaikea käsitellä suoraan. Satunnaissimulointiin perustuvat menetelmät tarjoavat joustavan kehikon tuon jakauman tutkimiseen mahdollistaen Bayes-päättelyn.

- Simulointimenetelmien kehitys on perustutkimusta, joka on ollut aktiivista jo vuosikymmenten ajan. Uudet sovellukset yhä suurempine malleineen ja aineistoineen asettavat yhä suurempia haasteita myös simulointimenetelmille. Menetelmien tutkimus ja kehitys luovat pohjaa uusille sovelluksille, Vihola toteaa.

Tietotekniikan professori Lauri Kettunen: Tiede ja koulutus: tehokkuus, joustavuus vai molemmat?

Yhteiskunta tavoittelee tehokkuutta. Koronaepidemian ja ilmastonmuutoksen torjunta osoittavat tehokkuuden olevan elinolosuhteiden ylläpitämisen kannalta välttämätöntä. Tehokkuus ja joustavuus ovat toisilleen vastakkaisia tavoitteita, ja tämä luo tiedeyhteisölle ja yliopistokoulutukselle ilmeisen haasteen, Kettunen sanoo.

- Tieteen perusidea ei ole ymmärtää mahdollisimman monta asiaa toisistaan erillään, vaan sen sijaan tunnistaa mitä näennäisesti toisistaan riippumattomilla asioilla on perimmiltään yhteistä. Tämä edellyttää joustavuutta. Tehokkuuden tavoittelu ilman joustavuutta johtaa samaan kuin yritys kävellä yhdellä jalalla. Uuden askeleen ottaminen on mahdollista ainoastaan tukeutumalla hetkellisesti toiseen jalkaan. Tämä on erityisen tärkeää IT-alalla, jossa painopiste on siirtymässä tekniikasta tekniikan hyödyntämiseen.

Ohjelmistotekniikan professori Tommi Mikkonen: Sesam aukene ja muita ohjelmistotekniikan sovelluksia saduissa ja kansanperinteessä

- Ohjelmistot ovat osoittautuneet valtavaksi innovaation lähteeksi. Monin tavoin vain mielikuvitus on rajana sille, mitä ohjelmistoilla voidaan saavuttaa, ja ohjelmistoilla voidaan rakentaa myös kokonaan uusia todellisuuksia, joilla on tai ei ole yhteneväisyyksiä oman fyysisen todellisuutemme kanssa. Siksi niitä voidaan pitää moderneina tarinan kerronnan muotoina, tai keinoina tehdä todelliseksi menneisyyden sadut.

Mikkonen avaa innovaation ja oikean tarpeen problematiikkaa ohjelmistokehittäjän ja -tutkijan näkökulmasta.

- Ohjelmistojen tekeminen juuri oikeaan tarpeeseen näyttää olevan vaikeaa yhä edelleen. Asterit, Apotit ja muut, juuri oikeaan tarpeeseen hankitut ohjelmistot osoittautuvat usein kalliiksi, ja loppukäyttäjät ovat niihin tyytymättömiä.

Liikuntalääketieteen professori Jari Parkkari: Suomalaisten kansanterveys ja huippu-urheilumenestys ovat suurien haasteiden edessä

Professori Jari Parkkari pohti luennossaan koronapandemian vaikutuksia.

- Pandemian aikana tuhannet lapset ja nuoret ovat jääneet pois liikunta- ja harrastustoiminnasta. Ruotsissa hallitus päätti antaa liikuntaa ja urheilua edistävälle toiminnalle lisätukea 40 miljoonaa euroa, jotta ala toipuisi nopeammin koronapandemiasta. Suomen valtio on tukenut liikuntaa ja urheilua sekä näihin liittyvää tutkimusta Veikkauksen voittovaroista. Veikkauksen liikevaihto on tippumassa miljardista eurosta 20–30 prosenttia. Rahapelien vähentyneet tuotot uhkaavat erityisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

- Tyypin kaksi diabeteksen (T2D) yleistyminen maassamme aiheuttaa joka vuosi noin 150 miljoonaa euroa lisää kustannuksia. Tämä vastaa vuosittaista valtion liikuntabudjettia. Nyt otamme jatkuvasti lisää valtion velkaa sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen noustessa. Kuinka kauan meillä on vielä taloudellisia resursseja siirtää sairauksien tehostettua ehkäisyä, jossa omaehtoisella liikunnan harrastamisella ja sopivalla energian saannilla on ratkaiseva rooli? Myös väestön paremmat henkiset ja sosiaaliset voimavarat lisäävät terveitä elintapoja ja siten ehkäisevät T2D ja monien muiden sairauksien kehittymistä.

Parkkari ehdottaa, että valtio sijoittaa nykyistä enemmän resursseja liikuntabudjettiin sekä terveydenhuollon ehkäiseviin toimiin. Lisäksi tarvitaan resursseja kouluihin lasten yhdenvertaisen harrastamisen tukemiseksi. Monissa kunnissa ja kouluissa aloitettu ’Lupa liikkua ja harrastaa’ -toimintamalli on erittäin tärkeä avaus tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ja se täytyy saada kaikkiin kouluihin sekä siirtää vähitellen myös vanhempiin ikäryhmiin.

Liikuntabiologian professori Neil Cronin: Lessons in human movement science

In this talk Professor Cronin will begin by outlining his journey through academia over the past 15 years. He will then talk about his recent work where he uses artificial intelligence techniques to solve sport- and health-related problems. Finally, he will discuss future trends related to AI and technology, and their role in helping to advance our understanding of human movement.

• Professoreiden esittelyt:  /fi/akateemiset-tapahtumat/uusien-professoreiden-juhlaluennot
• ä

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi