Uuden IN-ARMOR projektin tähtäimessä on torjua mikrobien lääkeresistenssia
Jyväskylän yliopiston professori Varpu Marjomäen ja professori Lotta-Riina Sundbergin tutkimusryhmät ovat yhteistyökumppaneita toukokuun alussa käynnistyneessä Euroopan unionin rahoittamassa IN-ARMOR-hankkeessa, jossa pyritään löytämään uusia ratkaisuja mikrobilääkeresistenssiin (AMR).
Antibiooteille vastuskykyiset bakteerit ovat maailmanlaajuinen ongelma
Mikrobilääkeresistenssi ja monilääkeresistenssi, jossa taudinaiheuttajat kehittyvät vastustamaan antibioottilääkkeitä, on WHO:n mukaan yksi aikamme 10 suurimmasta terveysuhasta, ja sen arvioitiin aiheuttavan 4,95 miljoonaa kuolemantapausta vuonna 2019. Seuraavan maailmanlaajuisen pandemian voikin aiheuttaa monille tai jopa kaikille lääkkeille vastustuskykyinen bakteeri. Tämä voisi palauttaa meidät antibiootteja edeltävään aikaan, jolloin tavalliset infektiot saattoivat olla tappavia. Yksikään 43:sta tällä hetkellä kliinisessä käytössä olevasta antibiootista ei tehoa maailman 13:een vaarallisimpaan infektioon.
- Synnynnäinen immuniteetti tarjoaa vahvimmat mahdollisuudet torjua mikrobilääkeresistenssiä, sillä se voi tuottaa mikrobilääkemolekyylejä ja proteiineja, jotka estävät suoraan mikrobien selviytymisen. Tällaisten proteiinien käyttäminen osoittautunut tehokkaaksi lähestymistavaksi antimikrobista toimintaa bakteereja, viruksia, sieniä ja alkueläimiä vastaan, kertovat Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professorit Varpu Marjomäki ja Lotta-Riina Sundberg.
Mikrobilääkeresistenssin torjunta edellyttää yhteistyötä
In-ARMOR-hankkeessa viiden yliopiston johtavat professorit tekevät yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden, sairaalan ja viiden yrityskumppanin johtavien tutkijoiden kanssa torjuakseen mikrobilääkeresistenssia.
- Tavoitteenamme on ottaa käyttöön uudenlaisia immuunijärjestelmää indusoivia aineita, jotka pystyvät tehostamaan elimistön omia synnynnäisiä mikrobien puolustusmekanismeja mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja vaarallisimpien lääkkeille vastustuskykyisten infektioiden esiintyvyyden vähentämiseksi, selventää Marjomäki.
Kehitetyn hoidon turvallisuus ja teho validoidaan prekliinisesti in vitro ja in vivo, jotta kaikki tutkimuslääkettä koskevat vaatimukset täyttyvät. Kun hanke päättyy huhtikuun lopussa vuonna 2027, hoitomenetelmä on valmis kliiniseen validointiin. Onnistuessaan IN-ARMOR voi pelastaa vuosittain 127 000 ihmishenkeä ja vähentää terveydenhoidon kuluja 150 miljoonaa euroa, jos sitä sovelletaan vain 10 prosenttiin AMR-tapauksista.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
- Prof. Varpu Marjomäki, varpu.s.marjomaki@jyu.fi, +358 40 563 4422
- Prof. Lotta-Riina Sundberg, lotta-riina.sundberg@jyu.fi, +358 40 805 3931
- IN-ARMOR projekti:
- Twitter:
