Uloshengitys tehostaa oppimista
Aiemmin on havaittu sydämen toimintavaiheiden vaikuttavan oppimiseen siten, että sydämen sykkeen lepovaihe osoittautui oppimisen kannalta suotuisammaksi. Lisäksi tiedetään että hengitys ja sydämen syke ovat liitoksissa toisiinsa, ja että oppimisen kannalta tärkeän aivojen limbisen järjestelmän toiminta tahdistuu sekin hengitykseen.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen käyttäytymisneurotieteen ryhmässä hengityksen vaiheen merkitystä oppimiseen tutkittiin silmäniskuehdollistamisen avulla terveillä nuorilla ihmisillä. Toistojen jälkeen tutkittavat oppivat sulkemaan silmänsä kuullessaan äänimerkin, suojatakseen silmää pian tulevalta epämiellyttävältä ilmapuhallukselta.
Tutkimus osoitti, että silmän sulkeminen äänimerkin vaikutuksesta oli tehtävän loppuvaiheessa todennäköisempää niillä, joille ärsykkeet oli esitetty uloshengityksen aikana. Samalla vahvistettiin aikaisemmat tutkimustulokset, joiden mukaan sydämen toimintavaiheet ja hengityksen vaiheet tahdistuvat toisiinsa.
– Oletamme, että hengitystä ja sykettä tahdistavat laajat solujoukot ydinjatkeessa vaikuttavat muiden aivoalueiden toimintaan ja siten oppimiseen. Toistaiseksi toimintamekanismi on kuitenkin tuntematon ja vaatii lisätutkimuksia, tutkijatohtori Tomi Waselius toteaa.
Tulevaisuudessa tutkimuskokonaisuuden tuloksia voitaisiin soveltaa esimerkiksi oppimistehtävien helpottamisessa ja erilaisten muistihäiriöiden hermostollisen perustan tutkimuksessa.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Tutkijatohtori Tomi Waselius, tomi.waselius@jyu.fi, 0458895165 Akatemiatutkija Miriam Nokia, miriam.nokia@jyu.fi
Artikkeli luettavissa: