Tyttöjen koettu terveys ja mielen hyvinvointi on heikompi kuin pojilla — uusin WHO-Koululaistutkimus paljastaa sukupuolten epätasa-arvon koululaisten hyvinvoinnissa ja terveyden kokemuksissa

on julkaistu 7.11.2023. Raportti sisältää vuoden 2022 tuloksia 5-, 7- ja 9-luokkalaisten koetusta terveydestä, yksinäisyydestä, mielen hyvinvoinnista, koulukokemuksista, terveystottumuksista, riskikäyttäytymisestä ja terveyden voimavaroista sekä tietoa siitä, miten tulokset ovat muuttuneet vuosiin 2014 ja 2018 verrattuna.
Tyttöjen terveyden kokemukset heikompia kuin pojilla
Vuonna 2022 pojat vastasivat pitävänsä terveyttään erinomaisena tai hyvänä yleisemmin kuin tytöt (90 % vs. 84 %). Pojat raportoivat myös korkeasta elämäntyytyväisyydestä (47 % vs. 29 %) ja toiveikkaasta suhtautumisesta omaan tulevaisuuteensa (60 % vs. 43 %) huomattavasti tyttöjä yleisemmin. Edellä mainitut osuudet olivat pojilla kasvaneet vuoteen 2018 verrattuna, tytöillä sitä vastoin laskeneet tai pysyneet ennallaan.
Tytöt ilmoittivat kokevansa toistuvaa yksinäisyyttä (18 % vs. 7 %), alakuloisuutta (34 % vs. 10 %) ja nukahtamisvaikeuksia (32 % vs. 18 %) yleisemmin kuin pojat vuonna 2022. Osuudet olivat kasvaneet vain tytöillä.
Tyttöjen koulukokemukset menossa kielteisempään suuntaan
Vuonna 2022 noin 60 prosenttia koululaisista kertoi pitävänsä koulusta. Tytöillä koulusta pitävien osuudet ovat laskeneet huomattavasti vuosien 2014 ja 2022 välillä, pojilla taas osuudet pysyivät samalla tasolla.
Olonsa turvalliseksi koulussa koki 81 prosenttia pojista ja 70 prosenttia tytöistä vuonna 2022. Muutos aiempaan verrattuna oli huomattava tytöillä: tunne kouluympäristön turvallisuudesta laski 17 prosenttiyksikköä vuodesta 2014. Tytöt myös raportoivat kuormittuvansa koulutyöstä yleisemmin kuin aiempina tutkimusvuosina. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen projektitutkija Ilona Markkanen toteaa:
-Koulu on nuorille tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö, jossa vietetään suuri osa ajasta. Siksi on tärkeää, että kaikki voivat siellä hyvin ja heillä on turvallinen olo. Turvallisuuden kokemusten kielteistä kehitystä tulee seurata tarkkaan ja tutkia tarkemmin.
Somessa piilee riskinsä
Sosiaalisen median ongelmakäytöllä tarkoitetaan pakonomaista sosiaalisen median käyttöä, jolle on ominaista riippuvuudelle tyypilliset oireet. Vuonna 2022 noin joka kymmenes voitiin luokitella sosiaalisen median ongelmalliseksi käyttäjäksi, ja useammalla kuin joka kolmannella oli siihen kohonnut riski. Kuuluminen kohonneen riskin ryhmään oli yleisempää tytöillä kuin pojilla.
-Kaikkien koululaisten sosiaalisen median ongelmakäyttöä tulisi ehkäistä, mutta erityinen huomio tulisi kohdistaa heihin, joilla alttius ongelmakäytölle on suurempi tai joiden käyttö on jo muodostunut ongelmalliseksi, liikuntatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Leena Paakkari ja väitöskirjatutkija Henri Lahti huomauttavat.
Koululaisten terveystottumusten edistämisessä on haasteita
Vuonna 2022 noin joka kolmas koululainen söi vihanneksia ja/tai hedelmiä päivittäin ja noin joka toinen käytti energiajuomia. Joka neljäs koululainen saavutti suomalaisten liikkumissuosituksen. Noin joka viides nukkui lyhyitä, korkeintaan 7 tunnin yöunia ja useampi kuin joka kolmas ilmoitti olevansa väsynyt vähintään neljänä kouluaamuna viikossa.
Noin yksi kymmenestä yhdeksäsluokkalaisesta käytti päihteitä, pojat yleisemmin kuin tytöt. Vuonna 2022 humalassa kahdesti tai useammin edellisen kuukauden aikana olleiden yhdeksäsluokkalaisten poikien osuus oli 15 prosenttia, tupakoivien 17 prosenttia ja nuuskaavien 19 prosenttia. Kannabista oli käyttänyt 13 prosenttia pojista ja 6 prosenttia tytöistä. Kaikki edelliset osuudet olivat suurempia vuonna 2022 kuin vuonna 2018.
Vuonna 2022 hieman alle kolmasosa yhdeksäsluokkalaisista ilmoitti olleensa yhdynnässä, vuosina 2014 ja 2022 osuus oli noin neljäsosa. Kondomilla suojaamattomien yhdyntöjen osuus oli lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2014 vuoteen 2022 (23 % → 40 %).
Terveyden lukutaito on tärkeä terveyden voimavara
Terveyden lukutaito terveyteen liittyvänä osaamisena auttaa edistämään ja ylläpitämään omaa, muiden ja ympäristön terveyttä. Mitä korkeampi terveyden lukutaito nuorella on, sitä todennäköisemmin hänen terveystottumuksensa ovat myönteisiä ja koettu terveys korkeampi, vahvistavat tulokset. Lehtori Olli Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta summaa:
-Vuoden 2022 tulosten perusviesti on myönteinen, suomalaisnuorten terveyden lukutaito on keskimäärin hyvällä tasolla. Samaan aikaan meillä on kuitenkin tuhansia alhaisen terveyden lukutaidon omaavia koululaisia, ja heidän tukemiseensa on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
WHO-Koululaistutkimus tuottaa kansallisesti tärkeää ja kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa koululaisten terveydestä ja hyvinvoinnista
WHO-Koululaistutkimus on Suomessa käytetty nimi kansainväliselle Health Behaviour in School-aged Children () -tutkimukselle, jota tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa. Suomi on yksi 40 vuotta sitten aloitetun tutkimuksen perustajajäsenistä. Nykyisin tutkimusta toteuttaa tutkijaryhmä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksesta, ja sitä johtavat apulaisprofessori Leena Paakkari ja yliopistonlehtori Nelli Lyyra.
Raportin tiedot:
Kristiina Ojala & Markus Kulmala (toim.), Koululaisten terveys ja muuttuvat haasteet 2022 – WHO-Koululaistutkimus 40 vuotta. JYU Reports 25. Jyväskylän yliopisto, 2023.
Pysyvä linkki julkaisuun
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Kristiina Ojala
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto
040 8053579