Ģ��ֱ��

– Työelämän kannalta paras lopputulos olisi tasapaino sitoutumisen ja joustavuuden välillä, toteaa dosentti Mari Huhtala. Hän toteutti Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorin projektinsa ”Moraalinen työidentiteetti: Miten eettiset dilemmat työssä ja eettinen organisaatiokulttuuri muokkaavat sen kehitystä” Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella vuosina 2016–2019.

Huhtalan vetämässä hankkeessa havaittiin, että jäykkä, yksipuolinen moraalinen päätöksenteko voi johtaa olennaisten näkökulmien sivuuttamiseen. Sen sijaan kyky säilyttää omat arvonsa joustavina ja avoimuus uudelle tiedolle sekä tilanteille kuvaa moraalista identiteettiä.

Joustavuus ei tarkoita päätösten tuuliviirimäistä häilyvyyttä tilanteesta toiseen. Johtajien on uskallettava ottaa kantaa ongelmatilanteisiin, päätöksentekoon ja seistä arvojensa takana. Moraaliset kysymykset ovat johtotehtävien ytimessä, sillä johtajien päätökset vaikuttavat muihin. He toimivat lisäksi roolimalleina työntekijöille.

Moraalisen johtajan toimintaa kuvaa kyky säilyttää johdonmukainen linja huolimatta ristiriitaisista vaatimuksista. Hän sitoutuu omiin arvoihinsa henkilökohtaisen etsinnän ja kyseenalaistamisen kautta. Sitä vastoin johtajan selkiytymätön moraalinen identiteetti johtaa huonompaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin työssä. Nämä johtajat kokivat jatkuvia haasteita ja epävarmuutta moraalisten haasteiden ratkaisemisessa, mikä kuormitti ja stressasi heitä. Äärimmillään selkiytymätön identiteetti voi johtaa päätösten lykkäämiseen ja hankalien tilanteiden välttelyyn.

Tutkimuksessa selvitettiin myös alaisten suhtautumista esimiehiinsä, jotka eroavat toisistaan moraaliarvojensa suhteen. Johtajien moraalinen toiminta oli yhteydessä parempiin esimies-alaissuhteisiin. Joustavuus ei kuitenkaan aina näyttäydy alaisille korkeana eettisyytenä ja johdonmukaisuutena. On mahdollista, että erilaiset ratkaisut voidaan alaisten silmissä nähdä jopa epäjohdonmukaisina tai epäreiluina.

Päätöksenteon läpinäkyvyys hyödyllistä johtajille ja alaisille

Johtajien tulisikin pyrkiä läpinäkyvyyteen päätöksenteossaan, jotta päätösten taustalla olevat perusteet tulevat ymmärrettäviksi. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus voi riippua tilannesidonnaisista tekijöistä, eikä se aina tarkoita automaattista jakoperiaatetta ”kaikille saman verran”.

Joustavuus tarjoaa parhaan lähtökohdan työelämän nopeasti muuttuvien ja odottamattomien haasteiden kohtaamiseen. Kun yksilö on itse ottanut aktiivisen roolin oman moraalisen identiteettinsä rakentumisesta henkilökohtaisen pohdinnan kautta, se auttaa ehkäisemään epäeettistä toimintaa työpaikalla. Kun ihmisellä on vahva kokemus siitä, että hän haluaa toimia eri tilanteissa mahdollisimman oikein, se lisää sisäsyntyistä motivaatiota toimia eettisesti.

Organisaatioiden tulisi tukea vaihtoehtoisten näkökulmien, epävarmuuksien, ja myös päätösten mahdollisten kielteisten seurauksien esille tuomista. Se voi mahdollistaa tai jopa käynnistää moraalisen identiteetin kehittymisen entistä rikkaammaksi ja kypsemmäksi. Tällöin työssä ollaan valmiita ja avoimia etsimään ja arvioimaan aktiivisesti tilanteeseen liittyvää olennaista tietoa ennen moraalisten päätösten tekemistä.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Yliopistotutkija, dosentti Mari Huhtala, Jyväskylän yliopisto, mari.huhtala@jyu.fi, p. 040 8054236
Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi