Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun

Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. ۳ٱ𾱲ٲöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Mallia kehitetään ja testataan yhdessä Jyväskylän, Lahden, Helsingin ja Espoon (*täydennetty 19.8.2021) kaupunkien kanssa. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.
Uudessa hankkeessa kehitetään mallia, jossa ekologisen kompensaation avulla hyvitetään välttämättömät luontohaitat kaupunkien maankäytössä. Kuva: Lahden kaupunki
Julkaistu
5.5.2021

YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa (Agenda 2030) Suomi on muiden maiden mukana sitoutunut tavoittelemaan “ekosysteemien heikentymisen nollatasoa”. Yksi väline tavoitteeseen ovat ekologisten kompensaatiot, joiden käyttöä kokeillaan parhaillaan yksittäisissä suurissa hankkeissa kuten kaivosten perustamisen yhteydessä.

Kompensaatioita tarvittaisiin myös pienemmissä maankäyttöpäätöksissä.

”Merkittävä osa luontoarvojen pysyvästä katoamisesta muodostuu lukuisista pienistä kaupunki- ja kuntatasolla tehdyistä maankäyttöpäätöksistä. Tämän hankkeen tavoitteena on rakentaa malli, joka mahdollistaisi ekologisen kompensaation suunnitelmallisen ja tehokkaan käytön maankäytön suunnittelussa”, sanoo hanketta johtava luonnonvarojen käytön kestävyyden yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.

Suunnitteilla oleva malli tehdään monien tahojen yhteistyönä. Työn toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo (LUOMUS), Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupungit ja Kuntaliitto.

Hanke sai Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralta 250 000 euron rahoituksen. Hanketta tukee myös Kuntaliitto.

”Sitra on nostanut luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen yhdeksi uuden strategiamme painopisteistä. Olemme iloisia voidessamme avata tämän työn tukemalla hanketta, joka onnistuessaan valtavirtaistaa luontokadon pysäyttämisen kuntien maankäyttöratkaisujen ytimeen. Juuri tällaisia skaalautuvia luontoratkaisuja tarvitaan nyt, kun tietoisuus luonnon perustavasta merkityksestä taloudelle ja hyvinvoinnillemme nousee kaikkialla”, toteaa Sitran ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin johtaja Janne Peljo.

Mallia pilotoidaan Helsingin, Jyväskylän ja Lahden alueilla

Hankkeessa kehitetään toimintamalli ekologisen kompensaation suunnitteluun ja toteuttamiseen osana kaupunkisuunnittelua. Lisäksi kompensaatiot laajennetaan uusien tieteellisten menetelmien avulla huomioimaan myös alueiden virkistysarvot sekä kompensaatioiden sosiaalinen hyväksyttävyys.

”Hankkeen tarkoituksena on auttaa kuntia toteuttamaan maankäytön suunnittelua, joka mahdollistaa luontoarvojen säilyttämisen kehittyvillä kaupunki- ja kunta-alueilla sekä vähentää mahdollisia konflikteja maankäytön, luonnon ja virkistysarvojen välillä”, kertoo Panu Halme.

Yksi ekologisiin kompensaatioihin liittyvistä haasteista on luonnon suuri monimuotoisuus ja se, miten kahden alueen luontoarvoja mitataan luotettavasti ja riittävän nopeasti, jotta kompensaatioita voidaan toteuttaa osana arkipäivän aluesuunnittelua, arvioi yliopistotutkija Heini Kujala Helsingin yliopistosta.

Malli pilotoidaan Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien alueilla. Samalla kehitetään yleismalli ekologisen kompensaation käyttöön kaupunkien maankäyttöön.

”Kunnilla on tahtoa maankäytön ratkaisuillaan turvata luonnon monimuotoisuutta ja tavoitella luontoarvojen kokonaisheikentymättömyyttä, mutta keinot etenkin kasvupaineisilla kaupunkiseuduilla ovat niukat. Kuntaliitto haluaa olla mukana tuottamassa kaupungeille käyttökelpoisia työkaluja, joiden avulla kaupunki voi niin halutessaan maankäytön ratkaisuillaan sekä vastata rakentamisen tavoitteisiin että saavuttaa luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvointipalvelujen kokonaisheikentymättömyyden”, kertoo Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen.

”Hankkeessa tutkimus ja käytännön kaavoitus kohtaavat, mikä on tärkeää, jotta kompensaatio saadaan kunnolla integroitua maankäytön suunnittelun prosesseihin”, arvioi yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupungista.

”Näille työkaluille on todella aito tilaus. Kompensaatioiden käyttöönotto voisi olisi ratkaisu moniin kaavoituksen ja luonnonsuojelun ristiriitoihin ainakin meillä Helsingissä”, sanoo ympäristötarkastaja Tuomas Lahti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta.

*Espoon kaupunki liittyi hankkeeseen tiedotteen julkaisemisen jälkeen, tieto ja yhteystieto lisätty 19.8.2021

äپٴᲹ:
Yliopistonlehtori Panu Halme, Jyväskylän yliopisto, panu.halme@jyu.fi, puh. 040 8054945
Yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski, Jyväskylän kaupunki, mervi.vallinkoski@jyu.fi, 050 584 8822
Ympäristökoordinaattori Aino Kulonen, Lahden kaupunki, aino.kulonen@lahti.fi, 044 482 6178
Ympäristötarkastaja Tuomas Lahti, Helsingin kaupunki, tuomas.lahti@hel.fi, 040 8431410
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen, Kuntaliitto, miira.riipinen@kuntaliitto.fi 040 824 4401
Yliopistotutkija Heini Kujala Helsingin yliopisto, heini.kujala@helsinki.fi
Projektijohtaja Janne Peljo, Sitra, janne.peljo@sitra.fi, 040 528 5754
Yleiskaavasuunnittelija Joel Jalkanen, joel.jalkanen@espoo.fi, 040 636 8676