Tutkimus kaivoi esille unohdetun palan bakteeritautien hoidon historiaa – faageilla hoidettiin menestyksekkäästi punatautia

Viruspandemian riehuessa on hyvä muistaa, että suuri osa viruksista on ihmisille haitattomia tai jopa hyödyllisiä. Bakteereita infektoivien virusten eli faagien avulla voidaan torjua tauteja aiheuttavia bakteereita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valotti uudessa nousussa olevan faagiterapian historiaa. Tutkimuksessa selvisi, että faagiterapia oli yleisesti ja menestyksellisesti käytössä Brasiliassa 1920-1940. Tutkimus julkaisiin Lancet Infectious Diseases –lehdessä maaliskuussa 2020.
Tutkimus kohdistui faagihoitojen historiaan Brasiliassa vuosina 1915-52.
Julkaistu
26.3.2020

Koska vuosikymmeniä kestänyt antibioottien käyttö on johtanut tilanteeseen, jossa osa bakteereista on muuttunut vastustuskykyisiksi antibiooteille, uusia hoitoja bakteeri-infektioita vastaan tarvitaan kipeästi.

Faagiterapia, eli faagien käyttö tautien hoidossa kehitettiin Pariisissa jo 1920-luvulla. Hoitokeinolla saatiin hyviä tuloksia, ja faagiterapian käyttö yleistyi nopeasti. Faagiterapian käyttö kuitenkin väheni ja loppui länsimaissa kokonaan antibioottien löytymisen myötä. Nykyisin, kun antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät, faagiterapia on uudessa nousussa. Hoitomuoto on ollut toistaiseksi lähinnä kokeellisessa käytössä.

Jyväskylän yliopiston tutkimussa selvitettiin faagihoitojen historiaa vuosina 1915-52 Brasiliassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että faagiterapia oli yleisesti käytössä Brasiliassa vuosina 1920-1940. Brasiliassa kehitettiin faagien massatuotantoa lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja erityisesti punatautia ja stafylokokki-infektioita hoidettiin menestyksellä.
Tämä historiallisen aineiston löytyminen ja julkaiseminen auttaa nykypäivän faagiterapian kehittämisessä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteeri-infektioita vastaan, kuten esimerkiksi stafylokokkeihin kuuluvaa MRSA:ta vastaan.

”Kirjallisuuden lukeminen oli mielenkiintoinen matka menneisyyteen. Vaikka tutkimus on historiallinen kirjallisuuskatsaus, löytyi nykytutkimuksen kannalta oleellista tietoa. Tutkimus voi herättää samankaltaisia tutkimusaloitteita muissa maissa”, sanoo tutkijatohtori Gabriel Almeida Jyväskylän yliopistosta.

Linkki tutkimusartikkeliin Lancet Infectious Diseases –lehteen:
Linkki Gabriel Almeidan tiedeblogiin Nature Community –lehdessä:

äپٴᲹ:
Gabriel MF Almeida gabriel.m.almeida@jyu.fi (in English)
Lotta-Riina Sundberg lotta-riina.sundberg@jyu.fi , +358408053931 (suomeksi)

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
/science/fi
jyscience jyuscience jyscience