Ä¢¹½Ö±²¥

Ifinedo katsoo tutkimuksessaan teknologian integroimisen vastaukseksi Nigeriassa vallitseviin koulutusongelmiin, kuten koulupudokkuuteen ja koululaisten alhaiseen lukutaitoon. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opetusteknologioihin liittyvän tutkimuksen, suunnittelun sekä kestävien käytänteiden ja prosessien edistämiseen. Lisäksi tutkimus tarjoaa näkökulmia koulunjohtajille, tutkijoille, päätöksentekijöille sekä kansainvälisille järjestöille, jotka rahoittavat ja ovat osallisina opetusteknologiaan liittyvissä projekteissa kehittyvissä maissa.

MSc Eloho Ifinedon tietotekniikan väitöskirjan "On Technology Integration: Perspective from Nigeria" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 13. joulukuuta 2019 kello 12 alkaen, salissa S212 (Seminarium). Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Nathaniel Ostashewski (Athabasca University, Kanada) ja kustoksena professori Timo Hämäläinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Eloho Ifinedon väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 170, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7969-0 (PDF). Pysyvä linkki julkaisuun:

°Õ¾±¾±±¹¾±²õ³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Nopea teknologian kehitys on lävistänyt yhteiskuntien eri osia vaikuttaen monilla alueilla. Teknologiaintegraatio onkin herättänyt laajaa keskustelua. Opetuksessa tapahtuvaa tieto- ja viestintäteknologian (TVT) hyödyntämistä ja sen vaikutuksia oppimistuloksiin, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä opetuksen laadun parantamiseen on tutkittu kansainvälisesti yhä laajemmin. Tutkimukset ovat johtaneet toimintamallien ja prosessien parempaan suunnitteluun sekä koulutusuudistuksiin, mutta ne ovat luoneet myös haasteita teknologioiden integroimiseen kehittyvissä maissa, jotka ovat olleet tämän tyyppisessä tutkimuksessa aliedustettuna ja joissa keskeisenä haasteena on mallien ja prosessien sovittaminen erilaisten kulttuuristen linssien läpi. Tämän monimenetelmäisen tutkimuksen tarkoituksena on arvioida nigerialaisten opiskelijoiden ja opettajien TVT:n käyttöön liittyviä näkökulmia sekä kontekstin merkitystä oppimistavoitteiden saavuttamisen kannalta. Osana tutkimusta toteutettiin kysely (N=136) sekä teemahaastattelut (N=19) kolmen valtion omistaman opettajakorkeakoulun opettajankouluttajille Nigerian eteläosassa. Tutkimuksen taustalla vaikuttavaksi viitekehykseksi valittiin Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) -malli muutamin mukautuksin. Elementit, jotka TPACKmalliin lisättiin, olivat vuorovaikutus, opettajan ominaisuudet sekä TVT-käytänteet. Tutkimuksessa kuvataan opettajien ja opiskelijoiden TVT:n koulukäyttöön liittyvien valmiuksien taustalla olevia tekijöitä, kuten useiden mobiililaitteiden omistaminen, positiiviset asenteet sekä halukkuus osallistua oppimis- ja opetustoimintaan TVT:n avulla. Tutkimuksessa tuodaan esiin teknologian käytön esteitä, joita tunnistettiin kolmella kontekstuaalisella tasolla (makro, meso ja mikro). Lisäksi löydettiin kaksi TVT:n käyttöä edistävää tekijää: 1) koulun tarjoama tuki sekä 2) opettajien päättäväisyys hyödyntää innovatiivisia opetuskäytänteitä TVT:n avulla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että TPACK-malli on käypä ja tarkoituksenmukainen viitekehys selittämään teknologian integroimista myös nigerialaisessa kontekstissa. Tuloksia voidaan hyödyntää opetusteknologioihin liittyvän tutkimuksen, suunnittelun sekä kestävien käytänteiden ja prosessien edistämiseen. Lisäksi tutkimus tarjoaa näkökulmia koulunjohtajille, tutkijoille, päätöksentekijöille sekä kansainvälisille järjestöille, jotka rahoittavat ja ovat osallisina opetusteknologiaan liittyvissä projekteissa kehittyvissä maissa.