Sykevyö voi viedä liikkumisesta ilon – juoksuharrastajat jättävät teknologiat kotiin useasta syystä
Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Pekka Mertala ja tutkijatohtori Lauri Palsa selvittivät juoksuharrastajien syitä olla käyttämättä digitaalisia teknologioita.
“Teknologian käyttämisestä on tullut oletusarvo käytännössä kaikilla elämänalueilla, eikä liikunta ole tässä poikkeus. Tässä tutkimuksessa halusimme kuulla ja ymmärtää heitä, jotka ovat valinneet toisin”, Mertala ja Palsa summaavat.
Yksi päätuloksista oli, etteivät teknologian käyttö ja käyttämättömyys juoksuharrastuksessa olleet mustavalkoisia asioita. Monet vastaajista olivat käyttäneet aiemmin sykemittareita, mutta luopuneet niistä opittuaan tunnistamaan sykealueensa kehollisen tuntemuksen perusteella. Lisäksi juoksijat kertoivat taltioivansa lenkkinsä älypuhelimella, vaikka mielsivätkin itsensä teknologian ei-käyttäjäksi. Mertalan ja Palsan mukaan tämä kertoo ainakin osin siitä, kuinka luonnollistunut teknologia älypuhelin on.
”Puhelin on mukana lähes kaikissa arjen tilanteissa, eikä sen hyödyntämistä tunnisteta liikuntateknologian käyttämiseksi. Sen sijaan erillisen liikuntateknologian käyttäminen tarkoittaa uuden teknologisen elementin lisäämistä elämänpiiriin,” Palsa toteaa.
Teknologia tekee urheilusta suorittamista
Osa juoksijoista koki, että mittareiden käyttäminen muuttaa liikkumista ei-toivotulla tavalla.
Monelle vastaajalle juoksu oli “pään nollaamista työn jälkeen, hapen saantia, luonnon ja auringon ihailua”, jota mittarin käyttäminen häiritsisi. Kevään merkkien havainnoinnin sijaan kello ranteessaan juokseva liikkuja ”tuijottelee koko ajan sykettä”, kuten yksi vastaajista asian ilmaisi.
Mertala ja Palsa luonnehtivat tätä esimerkkinä niin kutsutusta urheilun jälkeisestä liikuntakulttuurista, jossa liikunnasta haetaan fyysisen suorituskyvyn optimoinnin sijaan miellyttäviä kokemuksia vastapainoksi suorittamiskeskeiselle työarjelle.
Yksi ajankohtainen teema oli teknologian käyttämättä jättämisen perustelu ympäristövaikutusten näkökulmasta. Osa juoksijoista koki, että tuotteiden valmistaminen kuormittaa ympäristöä liikaa, eikä kierrättämisellä kyetä kompensoimaan valmistuksesta koituvia haittoja. Teknologioiden käyttö sekä palvelujen ylläpito vaativat myös jatkuvasti energiaa.
Teknologia tuo uhkia ja mahdollisuuksia liikuntakasvatukseen
Mertalan ja Palsan mukaan tutkimuksen tulokset antavat ajattelun aihetta myös koulutuksen ja kasvatuksen kentille. Syke- ja aktiivisuusmittareiden sekä liikkumista seuraavien mobiilisovellusten käyttäminen on yleistynyt liikuntakasvatuksessa.
”Mittareilla ja sovelluksilla voidaan motivoida oppilaita, sekä havainnollistaa liikkumisen fysiologisia seurauksia, kuten sykkeen kohoamista rasituksen myötä. Samalla on kuitenkin aiheellista pohtia, millaisia liikkumiskäsityksiä laitteiden toimintalogiikkaan on koodattu ja miten ne suhteutuvat liikuntakasvatuksen tavoitteisiin ja linjauksiin. Siis esimerkiksi siihen, ettei fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa käytetä arvioinnin perusteena – mittarista kun tulee kovin helposti tavoite”, tutkijat huomauttavat.
Tutkimusartikkeli
Mertala, P. & Palsa, L. (2023). . Liikunta & Tiede 60 (2), 75–82.
äپٴᲹ
Pekka Mertala, pekka.o.mertala@jyu.fi, puh. 050 467 0082
apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen, kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920