Suurempi asukasmäärä, suurempi infektioriski
Nykyistä COVID19-pandemiaa pahemmat epidemiat ovat vaivanneet ihmiskuntaa vuosisatojen ajan. 1820-luvun Suomessa oli alle 400 sairaalapaikkaa 1.2 miljoonalle asukkaalle ja rokotukset isorokkoa vastaan oli vasta aloitettu. 1800-luvun alusta 1850-luvulle tultaessa, tuhkarokko, hinkuyskä ja isorokko olivat surmanneet yli 120 000 suomalaista, uhreista ±èää´Ç²õan ollessa lapsia. Orastavasta terveydenhuollosta huolimatta tartuntataudit levisivät väestössä melko vapaasti.
Erilaiset epidemiat ovat osa Suomen historiaa, mutta ³¾²âö²õ mielenkiintoinen tutkimuskohde tutkittaessa biologialtaan erilaisten tautien melko rajoittamattomasti leviäviä epidemioita.
Tutkimus auttaa ymmärtämään tulevia epidemioita
Kolmen tutkimusryhmän yhteishankkeessa tutkittiin sosiaalisen elämän kustannuksia vertaamalla ³Ù²¹³Ü³Ù¾±°ù¾±²õ°ì¾±Ã¤, asukas-, kylä- ja talomäärään noin kolmessasadassa suomalaisessa kunnassa. Tutkijat havaitsivat, että suuri asukasmäärä lisäsi tautiriskiä kunnassa, mutta ³¾²âö²õ ihmisten sijoittumisella kyliin ja taloihin oli ³¾²âö²õ vaikutus tautien leviämiseen. Runsas kylien määrä vähensi muun muassa riskiä kuolla isorokkoon, mutta runsas talomäärä lisäsi hinkuyskän ja tuhkarokon kestoa kunnassa.
- Historiaan sukeltamisesta on hyötyä halutessamme ymmärtää ³¾²âö²õ nykyepidemioita ja syitä jotka ylläpitävät vaihtelua ryhmien koossa. Suurempien ryhmien etuina on mahdollisuus työnjakoon ja turvaan, mutta suurten ryhmien etua voi rajoittaa suurempi riski kuolla tartuntatauteihin ja tämä näkyy aineistosta huomattavan selvästi, kertoo Jyväskylän yliopiston dosentti Tarmo Ketola.
Tutkimus on tehty kolmen eri yliopiston tutkimusryhmien yhteistyönä. Jyväskylän yliopiston lisäksi tutkimukseen osallistui tutkijatohtori Terhi Honkola Bristolin yliopistosta, tutkijatohtori Michael Briga ja Akatemiaprofessori Virpi Lummaa Turun yliopistosta.
Tutkimusta on rahoittanut mm. Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Akatemia ja European Research Council (ERC).
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B. –j³Ü±ô°ì²¹¾±²õ³Ü²õ²¹°ùÂá²¹²õ²õ²¹. .
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Dosentti Tarmo Ketola, Jyväskylän yliopisto, tketola@jyu.fi, +358 40 721 4852
Akatemiaprofessori, Virpi Lummaa, Turun yliopisto, +358 50 438 2044
- Artikkelin tiedot: Ketola T, Briga M, Honkola T, Lummaa V. 2021 Town population size and structuring into villages and households drive infectious disease risks in pre-healthcare Finland. Proc. R. Soc. B 288: 20210356.
- Tuhkarokon leviämistä ja tautitapauksia (1800-1850) havainnollistava GIF-animaatio: