Ä¢¹½Ö±²¥

– Erinomainen menestys tutkimushankehaussa osoittaa, että akatemian korkeatasoien arvioijakaarti arvostaa Jyväskylän yliopiston tutkimusta, humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Jari Ojala summaa. Tutkijamme ovatkin tehneet jälleen kerran erinomaista työtä, hän kehaisee.

Hankkeiden johtajat ja tutkimuskuvaukset

Apulaisprofessori Piia Astikainen, psykologian laitos: Sosiaalinen vieraan kielen oppiminen: käyttäytymis- ja aivoaktiivisuustutkimuksia

Hankkeessa testataan sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kehollisten menetelmien käyttämistä kiinan kielen opiskelussa suomenkielisillä aikuisilla. Tutkijat mittaavat eri kielitaidon osa-alueita sekä kehollisia reaktioita ja aivovasteita oppimisen aikana ja sen jälkeen. Aivovasteiden synkroniaa mitataan tutorin ja oppijan välillä kielenkäyttötilanteissa. Jos sosiaalinen vuorovaikutus ja kehollinen aktivointi oppimismenetelminä osoittautuvat tehokkaiksi, voitaisiin näihin pohjautuen kehittää uusia tutkimukseen perustuvia menetelmiä vieraan kielen oppimiseen.

Professori Hannu Heikkinen, Koulutuksen tutkimuslaitos: Viisaus käytännössä. Viisauden kehittäminen työelämäläheisessä korkeakoulutuksessa

Hankkeen tarkoituksena on soveltaa viisauden tutkimuksen teoreettis-filosofisen ja empiirisen tutkimuksen antia opetuksen kehittämiseksi korkeakouluissa. Tutkimuksen filosofis-teoreettisia, empiirisiä ja pedagogisia ulottuvuuksia yhdistävä käsite on ’käytännöllinen viisaus’ (wisdom in practice). Hanke kehittää viisauden tutkimuksen filosofista ja teoreettista taustaa ja tutkii, miten viisaus ilmenee työelämän käytännöissä sekä edistää käytännöllistä viisautta korkeakoulutuksessa.

Professori Ari Huhta, soveltavan kielentutkimuksen keskus: Dynaamis-diagnostinen arviointi - käsitteellinen ja käytännöllinen innovaatio vieraan kielen taidon arvioinnissa

Projektin tavoite on luoda uudenlainen viitekehys kielitaidon arvioinnille, jossa yhdistyvät tutkintotyyppisen arvioinnin ja luokkahuoneessa opetuksen yhteydessä tapahtuvan arvioinnin periaatteet. Hankkeessa luodaan järjestelmä, jonka avulla on mahdollista saada aikaa radikaali muutos sekä kielitaidon arvioinnin teoriassa että sen käytänteissä opetuksessa ja että sillä voi olla vaikutusta myös monien muiden maiden kielikoulutusjärjestelmiin.

Apulaisprofessori Tiina Kontinen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Kansalaisuuden uudelleenmäärittely epävarmuuden aikoina: Hybriditeetti Covid-19 toiminnassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa

Tutkimus keskittyy Tansaniaan ja Ugandaan. Siinä analysoidaan toisaalta sitä, miten valtiot vetoavat erilaisiin logiikoihin oikeuttaakseen rajoitustoimenpiteitä, ja toisaalta sitä, miten kansalaiset nojautuvat erilaisiin auktoriteetteihin ymmärtääkseen Covid-19 tilannetta ja päättääkseen myöntyä tai vastustaa rajoitustoimenpiteitä. Empiriinen analyysi pohjautuu käsitteisiin toteutuva kansalaisuus ja hybriditeetti, joita kehitetään kansalaisuuden monitahoisen dynamiikan ymmärtämiseksi.

Professori Tapio Litmanen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Kestävyystransition tekeminen odotuksilla: Kriittinen analyysi ydinteknologian historiallisista ja nykyisistä lupauksista

Hanke tutkii teknistieteellisten lupausten ja asiantuntijayhteisöjen muotoutumista ydinvoimasektorilla. Se tuottaa tietoa lupausten ja yhteisöjen roolista kestävyysmurrosten edistäjinä ja estäjinä. Tapaustutkimusten kohdemaat ovat Suomi, Kanada, Ranska, Ruotsi ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Työn keskiössä ovat lupaukset pienistä modulaarisista ydinreaktoreista. Tarkastelua täydentävät aiemmat fuusio- ja hyötyreaktoreita sekä ydinjätteen loppusijoitusta koskevat lupaukset.

Yliopistonlehtori Martina Reuter, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Sukupuoli renessanssin ja varhaismodernin ajan filosofiassa

Hanke tutkii renessanssissa ja varhaismodernilla aikakaudella naisten puolustamiseksi esitettyjä filosofisia argumentteja. Tutkijoiden hypoteesi on, että nämä argumentit muodostavat johdonmukaisen tradition 1400-luvulta aina 1700-luvulle. Tutkijat jäljittävät argumenttien muodostamaa jatkumoa käsitteellisen analyysin keinoin. Hanke valaisee varhaista feminististä argumentaatiota sekä sen asemaa filosofian historian kontekstissa.

Yliopistonlehtori Joona Taipale, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Epäsymmetrisiä kohtaamisia: intersubjektiivisuus ja rajojen tuntu

Miten hahmotamme rajat itsen ja toisten välillä? Hanke tutkii tätä kysymystä ja osoittaa, että ihmisten välisten rajojen kokemus on monitahoinen ilmiö: omien rajojen tuntu hahmottuu samanaikaisesti kokemuksen eri tasoilla ja mahdollisesti myös sisältää jännitteitä näiden välillä. Hanke tuottaa systemaattisen filosofisen teorian itsen rajojen kokemuksesta.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Jari Ojala, +358400247387, jari.ojala@jyu.fi

Piia Astikainen, +358408053480, piia.astikainen@jyu.fi

Hannu L.T. Heikkinen, +358503421346, hannu.l.t.heikkinen@jyu.fi

Ari Huhta, +358408053014, ari.huhta@jyu.fi

Tiina Kontinen, +358404856718, tiina.t.kontinen@jyu.fi

Tapio Litmanen, +358408054168, tapio.a.litmanen@jyu.fi

Martina Reuter, +358408053259, anna.m.reuter@jyu.fi

Joona Taipale, +358408053439, joona.h.taipale@jyu.fi