Suomen Akatemialta rahoitusta neljälle Jyväskylän yliopiston tutkijalle

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen neljälle Jyväskylän yliopiston tutkijalle. Rahoitusta myönnettiin matemaattis-luonnontieteelliseen, liikuntatieteelliseen ja informaatioteknologian tiedekuntaan. Rahoituskausi on 1.9.2023-31.8.2027. Kaikkiaan BTY-toimikunta osoitti yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa 44 uuden akatemiatutkijan rahoitukseen. Keskimääräinen myöntösumma nelivuotisille hankkeille on 670 000 euroa.
Julkaistu
5.5.2023

Tutkijatohtori Sira Karvinen tutkii hormonaalista vanhenemista ja vesikkeleiden ja HDL-partikkelien kuljettamia mikro-RNA-viestejä liikuntakuormituksen yhteydessä. Vanhetessa kudoksiin kertyy heikosti toimivia, ²õ±ð²Ô²õ±ð²Ô²õ²õ±ðÂáä soluja. Näiden solujen määrä on yhteydessä kroonisiin sairauksiin, kun taas liikunta vähentää senesenssin merkkiaineita (senolyysi).





Senesenssin ja vanhenemisen yhteys on kuitenkin osin epäselvä. Liikunta, vesikkelit ja vanheneminen (EEVaS) -tutkimus selvittää molekyylejä, jotka välittävät liikunnan ²õ±ð²Ô´Ç±ô²â²â³Ù³Ù¾±²õ¾±Ã¤ vaikutuksia. EEVaS-tutkimuksessa hyödynnetään solu-, eläin- ja ihmisasetelmia liikunnan ja senesenssin välisten mekanismien selvittämiseksi. Tutkimus suoritetaan Gerontologian tutkimuskeskuksessa, liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Jyväskylän yliopistossa.

Tutkimuksen avulla voidaan löytää uusia, ²õ±ð²Ô´Ç±ô²â²â²õ¾±Ã¤ edesauttavia molekyylejä, joita voidaan hyödyntää kroonisten sairauksien ehkäisyssä, jolloin mahdollisimman moni saisi vanheta terveenä. Karvinen sai 702 781 euron rahoituksen.





Tutkijatohtori Pauliina Salmi informaatioteknologian tiedekunnasta sai 719 263 euron rahoituksen hankkeeseen, jonka tavoitteena kehittää yleistettävä satelliittihavainnointiin perustuva menetelmä kasviplanktonin seurantaan sisävesillä.

Kasviplanktonin seurannalla on keskeinen asema ympäristön suojelussa, mutta satelliittihavainnoinnin pullonkaulana on ollut taustalta, erityisesti humusyhdisteistä, tuleva vaihteleva signaali. Tutkimuksessa kehitettävä menetelmä hyödyntää uusiin satelliitteihin asennettuja hyperspektrikuvantajia ja laskennallisia malleja, joiden avulla voidaan selvittää ja luokitella kasviplanktonin luontaisia optisia piirteitä.

FT Reetta Penttinen sai 707 671 euron rahoituksen tutkimukseen, jonka aiheena on plasmidivälitteisen antibioottiresistenssin ekologia ja evoluutio ihmisen suolistomikrobiomissa.





Bakteerit voivat saada vastustuskyvyn (resistenssin) antibiooteille konjugatiivisten plasmidien kautta, jotka kykenevät siirtymään bakteerien välillä. Ihmisen suolisto on korkean bakteeritiheytensä vuoksi otollinen ympäristö resistenssiplasmidien leviämiselle.

Antibioottihoito rikastaa suoliston resistenttejä bakteereja, mutta ei tunneta kuinka yleisesti resistenssiplasmidit siirtyvät ja millaiset mekanismit ja ekologiset tekijät vaikuttavat niiden siirtymiseen antibioottihoidon aikana.

Tässä tutkimuksessa seurataan resistenssiplasmidien liikkumista ihmisen suolistomikrobiomissa antibioottialtistuksen aikana käyttäen uusia yksisolumenetelmiä sekä selvitetään, millainen rooli bakteerien CRISPR-puolustusmekanismeilla on antibioottiresistenssin leviämisessä. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa yleisesti käytettyjen antibioottihoitojen vaikutuksista suoliston antibioottiresistenssiin sekä sen leviämiseen vaikuttavista tekijöistä.

Vieraileva tutkija Carlos Alejandro Aguilar Trigueros sai 688 003 euron rahoituksen tutkimukseen, jonka kohteena on sieniverkoston morfologian roolin selvittäminen maaperän hiilidynamiikassa.





Maaperä voi auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, koska se voi varastoida suuria määriä hiiltä. Tämän potentiaalin hyödyntämiseksi on otettava huomioon maaperän sienien monimuotoisuus (eli muutokset maaperässä esiintyvien lajien määrässä ja identiteetissä), koska nämä mikro-organismit muuttavat maaperän hiiltä yhdisteiksi, jotka muuttavat sen pysyvyyttä.

Tässä hankkeessa kehitetään uusi menetelmä, jolla mitataan, miten sienien monimuotoisuus vaikuttaa hiilen pysyvyyteen maaperässä. Siinä skaalataan sienien hiilenkäytön piirteet sieniverkoston morfologiaan. Maaperän sienet muodostavat toisiinsa kytkeytyneiden säikeiden verkostoja, jotka määrittävät, miten ne käyttävät hiiltä maaperässä.

Menetelmä auttaa ymmärtämään hiilen pysyvyyttä suomalaisessa boreaalisessa metsässä. Viime kädessä tämä tutkimus auttaa kehittämään hoitokäytäntöjä, jotka parantavat maaperän kykyä varastoida hiiltä ja - mieluiten - lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹: