Ä¢¹½Ö±²¥

Akatemiatutkijan rahoitus liikuntatieteelliseen tiedekuntaan

Simon Walkerin tutkimus hyödyntää ja yhdistelee uusia kuvantamis- ja magneettistimulaatiometodeja. Hän tutkii sitä, miten aivot käsittelevät tasapainon horjumisesta johtuvaa aistitietoa ja miten kaatumisen estävä asennon korjaustieto välittyy lihaksille. Projekti vertaa iältään 20–25-vuotiaita 60–65 ja 70–75-vuotiaisiin ja seuraa heitä kahden vuoden ajan. Tämän jälkeen tehdään tasapainoharjoitteluinterventio, jossa vahvistetaan tärkeitä hermostollisia mekanismeja.

Projekti siis pyrkii tunnistamaan hermostolliset vajavaisuudet, jotta tulevat tutkimukset voitaisiin paremmin kohdistaa kaatumisriskien ehkäisyyn.

Akatemiatutkija toteuttaa tieteellisesti korkeatasoiseksi arvioitua tutkimussuunnitelmaa. Hän on monipuolisesti verkottunut tutkija, jolla on mahdollisuus pätevöityä vaativimpiin tutkijan tehtäviin ja vakiinnuttaa asemansa itsenäisenä tutkijana kansainvälisessä tutkijayhteisössä.

Akatemiatutkijan rahoitus on viisivuotinen ja tutkijalle myönnetään noin 450 000 euroa. Yhteensä rahoituksia myönnettiin 22 uudelle akatemiatutkijalle.

Akatemian tutkijatohtorin rahoituksia kolmelle bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijalle

Pekka Niittynen selvittää, miten vuorovaikuttavien kasviyksilöiden toiminnalliset ominaisuudet, kuten korkeus, auttavat löytämään yleistettäviä ja ennustettavia sääntöjä. Myös kasvit vuorovaikuttavat keskenään, kilpailevat samoista resursseista ja muokkaavat paikallisia olosuhteita. Näillä vuorovaikutussuhteilla on suuri merkitys siihen, miten ilmastonmuutos tulee lopulta muuttamaan kasviyhteisöjä, mutta samalla vuorovaikutuksia on hankala mitata tai havaita.

Tutkimuksen avulla voidaan ennustaa aiempaa tarkemmin myös tulevia muutoksia ja arvioida ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät arktisessa luonnossa, ekosysteemissä, johon ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti.

Anton Lavrinienko tutkii laajoilla kenttäkokeilla, miten mikrobistomanipulaatiot vaikuttavat eläinten kykyyn selvitä hengissä muuttuvissa lämpöoloissa. Kaikki eläimet ovat kehittyneet yhdessä suolistomikrobistonsa kanssa. Mikrobisto voi vaikuttaa merkittävästi mm. eläinten kasvuun ja terveyteen.

Laboratoriokokeet ja epidemiologiset tutkimukset ihmisillä ovat selvittäneet, miten isäntä–suolistomikrobisto-suhde toimii fysiologisella tasolla. Sen sijaan todelliset vaikutukset lisääntymismenetykseen ja hengissäsäilyvyyteen luonnon eläimillä ovat vielä osoittamatta. Teoreettisesti mikrobiston muutokset voivat olla hyvin tärkeä luonnonvalinnan mekanismi, joka edistää tai rajoittaa eläinten sopeutumista ympäristön muutoksille. Hankkeen tulokset auttavat ennustamaan luonnoneläinkantojen mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin nopeisiin valintapaineisiin.

Sami Lehtisen tutkimushanke tuottaa tietoa kalastuksen merkityksestä ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan sekä edistää kestävän kehityksen toimintamallien laatimista. Liikakalastuksen myötä monet turskakannat Pohjois-Atlantilla romahtivat dramaattisesti kolmekymmentä vuotta sitten. Suurista elvytysyrityksistä huolimatta turskakannat ovat pysyneet vaarallisen matalina ja saattavat kadota kokonaan muutaman vuosikymmenen aikana. On erittäin tärkeää ymmärtää, mitkä turskalle ominaiset tekijät ja vuorovaikutukset muiden lajien kanssa estävät tai rajoittavat turskakantojen elpymistä. Hankkeessa tutkitaan, kuinka yksilötason käytöspiirteet skaalautuvat ekosysteemien tasolle sekä ohjaavat dynamiikkaa ja evoluutiota.

Akatemian tutkijatohtorin rahoitus on kolmivuotinen. Myönnetyt rahoitukset ovat suuruudeltaan noin 250 000–280 000 euroa.

Nyt myönnetyt rahoitukset olivat Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimushankkeille.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:

• Simon Walker, simon.walker@jyu.fi, +358408054906
• Pekka Niittynen, pekka.niittynen@helsinki.fi
• Anton Lavrinenko, anton.1.lavrinienko@jyu.fi
• Sami Lehtinen, sami.o.lehtinen@jyu.fi

Suomen Akatemian tiedote uusista akatemiatutkijoista:

Suomen Akatemian tiedote uusista tutkijatohtoreista: