Ä¢¹½Ö±²¥

Carita Lindstedt-Kareksela Jyväskylän yliopistosta bio- ja ympäristötieteiden laitokselta sai akatemiatutkijan lähes 440 000 euron rahoituksen. Hän tutkii yhteistyön ja huijaamisen evoluutiota hyönteisillä.

- ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöstä on eliöille usein hyötyä esimerkiksi puolustautumisessa petoja tai loisia vastaan. Ongelmana ovat kuitenkin huijarit, jotka saavat samat yhteiset hyödyt panostamatta itse yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin. Sen tutkiminen miksi ja milloin eri osapuolet tekevät yhteistyötä on keskeistä monien biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi. Esimerkiksi miten vanhempien ja jälkeläisten välinen yhteistyö on kehittynyt tai miten vaikkapa muurahaisten tai mehiläisten muodostamat yhteiskunnat toimivat ja ovat kehittyneet, kertoo Lindstedt-Kareksela.

Näissä tutkimuksissa tullaan keskittymään siihen, miten yhteistyöstä ja huijaamisesta saatavat hyödyt ja kustannukset vaihtelevat eri ympäristöolosuhteissa. Tutkimuslajina on männyn tuholaisinakin tunnetut pilkkumäntypistiäiset, joiden toukat elävät ja puolustautuvat petoja vastaan ryhmässä.

Tutkimukset tuovat tietoa myös siitä, miten sosiaalinen ympäristö voi mahdollisesti nopeuttaa hyönteislajien sopeutumista nopeasti muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Tavoitteena on myös selvittää, mikä merkitys luontaisilla viholaisilla on metsätuhohyönteiskantojen populaatiokoon säätelyssä.

Tutkimuksen kohteena vaihdevuosien hormonimuutosten vaikutus liikuntavasteeseen sekä valolla ohjattavat proteiinit

Sira Karviselle liikuntatieteellisen tiedekuntaan myönnettiin kolmivuotinen, noin 330 000 euron tutkijatohtorirahoitus. Karvinen tutkii vaihdevuosiin liittyvien hormonimuutosten vaikutusta akuuttiin liikuntavasteeseen. Tutkimuksessa kartoitetaan estrogeeni-hormonin vaikutusta liikuntavasteeseen verenkierrossa, keskittyen vesikkeleiden ja HDL:n kuljettamiin mikro-RNA -molekyyleihin. Tutkimuksen avulla voidaan löytää uusia, terapeuttisia mikro-RNA:ita, joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella työskentelevä Heikki Takala sai akatemiatutkijan lähes 440 000 euron rahoituksen. Takala tutkii optogenetiikan alan tutkimuksessaan, miten solujen ja proteiinien toimintaa voidaan ohjailla valon avulla. Tutkimus perustuu valoa aistiviin proteiineihin, valoreseptoreihin, joista muokataan geneettisesti molekyylitason työkaluja. Nämä optogeneettiset työkalut aistivat valoa ja reagoivat siihen uudelleen määrätyllä tavalla.
Projektissa Takala tutkii bakteerien fytokromeja. Näissä punaista valoa aistivissa valoreseptoreissa on ominaisuuksia, jotka soveltuvat optogenetiikkaan muita valoreseptoreja paremmin.

- Niistä voidaankin valmistaa entistä parempia työkaluja tutkimus- ja terapiakäyttöön. Yksi näistä potentiaalisista työkaluista on muunneltu CRISPR-Cas9, joka mahdollistaa kohdesolun DNA:n muokkauksen punaisen valon avulla, kertoo Takala.

Takala on aikaisemmin selvittänyt, millaisia rakenteellisia muutoksia fytokromeissa tapahtuu valon vaikutuksesta. Nyt hän aikookin syventää tätä ymmärrystä ja löytää uusia fytokromipohjaisia sovelluksia Jyväskylän yliopistossa.

Kaikki biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan - ja . 

Link to Academy of Finland's press release and research funded by Research Council for Biosciences, Health and Environment: 

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

• Carita Lindstedt-Kareksela, carita.a.lindstedt@jyu.fi, +358 40 7389690
• Sira Karvinen, sira.m.karvinen@jyu.fi, +358503625120
• Heikki Takala, heikki.p.takala@jyu.fi