Suomen Akatemialta huippuyksiköille hyvät arviot toiminnasta

Vanhustenhoivan kriisi ja sote vahvasti esillä jatkossa
Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä tarkastellaan ikääntyneiden toimijuutta mm. asumisessa, teknologian käytössä sekä hoivan ja avun saamisessa. Lisäksi huippuyksikössä analysoidaan hoivatyöntekijöiden tilannetta, hoivatyön laatua ja teknologian käyttöä hoivatyössä. Huippuyksikkö seuraa jatkokaudellaan myös meneillään olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
Jyväskylän yliopiston koordinoimassa konsortiossa ovat mukana myös Tampereen ja Helsingin yliopistot. Jatkorahoituskaudellaan huippuyksikkö jatkaa ikääntymiseen ja hoivaan liittyvää eriarvoisuuden tutkimista pitkäikäisyyden ja terveyden, maahanmuuttajuuden, digitalisaation ja hoivaköyhyyden näkökulmista.
– Ikärakenteen muutokset, koronapandemia, sota Ukrainassa sekä aliresurssoidun vanhustenhoivan kriisi ja sote-uudistus vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti suomalaiseen talous- ja sosiaalipolitiikkaan, joten ikääntymisen ja hoivan tutkimus on huippuyksikön johtajan, professori Teppo Krögerin mukaan aiempaakin tärkeämpää.
Kokonaisuutena huippuyksikölle myönnettiin 2,4 miljoonaa jatkorahoitusta. Jyväskylän pyöreästi 1,4 miljoonan rahoituksesta osoitettiin Teppo Krögerin tiimille 773 213 euroa ja professori Sakari Taipaleen tiimille 631 813 euroa. Huippuyksikköön on affilioituneena yli 60 tutkijaa.
Matematiikan yksikkö keskittyy jatkossa lääketieteen kuvantamiseen
Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan sijoittuvassa Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä on mukana jyväskyläläisten matemaatikkojen ryhmä professori Mikko Salon johdolla. Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto.
Ryhmä tutkii inversio-ongelmia eli epäsuoran mittaamisen matematiikkaa, painoaloinaan osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja geometria. Tulevien vuosien tutkimus keskittyy lääketieteellisestä kuvantamisesta ja geofysiikasta kumpuaviin matemaattisiin ongelmiin.
Inversio-ongelmien ryhmä on laajentunut apulaisprofessori Joonas Ilmavirran liittymisellä mukaan. Ryhmä on saanut Suomen Akatemian rahoituksen lisäksi myös muuta merkittävää ulkoista rahoitusta. Mikko Salon ja Joonas Ilmavirran ryhmät saivat molemmat akatemialta 222 783 euron rahoituksen jatkokaudelle.
Pelikulttuurien huippuyksikkö suuntaa hyvinvoinnin teemoihin
Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen pelitutkimusryhmien muodostamalle konsortiolle myönnettiin kaksi miljoonaa euroa akatemian rahoitusta. Jyväskylän yliopiston ryhmää johtaa professori Raine Koskimaa, hänen oman ryhmänsä rahoitus jatkokaudelle on 605707 euroa.
Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikköön kuuluu yhteensä 47 tutkijaa. Huippuyksikköä koordinoi Tampereen yliopisto ja sitä johtaa professori Frans Mäyrä (Tampereen yliopisto.) Koko konsortion jatkorahoitus on noin kaksi miljoonaa euroa.
Huippuyksikkö on ensimmäisellä viisivuotiskaudellaan tuottanut lähes 500 tutkimusta ja yleistajuista julkaisua. Yksikössä on panostettu avoimeen tieteeseen, minkä ansiosta se palkittiin kansallisella Avoimuuden edistäjät -palkinnolla vuonna 2021.
Jatkokaudella huippuyksikkö syventää ja uudistaa työtään pelitutkimuksen, pelaajatutkimuksen, pelituotannon tutkimuksen sekä pelien historiaan ja laajempaan soveltamiseen liittyvien tutkimusteemojen parissa.
Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmässä pelien erityispiirteiden ja pelien tulkinnan perustutkimus on jatkossakin tärkeässä asemassa, mutta lisäksi tutkimus on laajentunut mm. kilpapelaamisen, pelaamisen ja liikunnan keskinäisen suhteen sekä peliaddiktion ja pelaamisen ja hyvinvoinnin teemoihin. Pelitutkimusryhmä on mukana Keski-Suomen e-urheilun osaamiskeskittymässä.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Suomen Akatemia:
Suomen Akatemian päätökset:
Yhteystiedot:
Teppo Kröger, teppo.kroger@jyu.fi Mikko Salo, mikko.j.salo@jyu.fi, p. +358408054476
Joonas Ilmavirta, joonas.ilmavirta@jyu.fi, p +358503402325
Raine Koskimaa: raine.koskimaa@jyu.fi, 040 840 5968,