Ģ��ֱ��

OECD:n toteuttamassa vuoden 2025 PISA-tutkimuksessa tarjotaan ensimmäistä kertaa kansainvälisenä optiona mahdollisuus vieraan kielen osaamisen arviointiin. Arvioitava kieli on englanti. Suomi osallistuu tähän optioon yhdessä 22 muun osallistujamaan kanssa. Vieraan kielen arvioinnin käytännön toteutuksesta Suomessa vastaa Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus.   

OECD on tehnyt vieraan kielen osaamisen arviointiin liittyen viittä maata koskevan taustaselvityksen, jossa kuvataan eroja ja yhtäläisyyksiä vieraiden kielten opetuksessa ja oppimisessa 15-vuotiaiden kohdalla. Selvitys “How 15-year-olds learn English: Case studies from Finland, Greece, Israel, the Netherlands and Portugal” on luettavissa OECD:n julkaisupalvelussa: . Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen työryhmä (Petteri Laihonen, Karoliina Inha, Ari Huhta ja Tarja Nikula-Jäntti) valmisti Suomea koskevan kirjallisuuskatsauksen tausta-aineistoksi OECD:n selvitykselle. 

OECD:n selvityksestä käy ilmi, että englantia käytetään paljon myös koulun ulkopuolella, mikä tukee kielitaidon kehittymistä. Nuorten mahdollisuudet käyttää englantia vaihtelevat kuitenkin maantieteellisistä, kulttuurisista ja sosioekonomisista tekijöistä johtuen. 

Englannin kielen opetuksen rakenteissa on maiden välillä vaihtelua muun muassa opiskelun aloitusiässä, tuntimäärässä, saavutettavan kielitaidon tavoitetasossa sekä koulujen ja opettajien autonomisuudessa toteuttaa opetussuunnitelmaa. Sekä oppilaat, opettajat että rehtorit kaipaavat lisää mahdollisuuksia käyttää englantia aidoissa tilanteissa. Suuret taitoerot oppilaiden välillä haastavat opettajia. Selvityksen tapaustutkimukset antavat viitteitä siitä, että opettajien pedagoginen vapaus edistää opetuksen eriyttämistä. 

Digitaalisen tekniikan käyttö opetuksessa vaihtelee sekä selvityksessä olevien maiden sisällä että maiden välillä. Tekniikkaa hyödyntäen oppitunneista voidaan saada kiinnostavampia ja niiden sisällöistä oppilaille merkityksellisempiä. Tekniikan käyttö voi myös tuoda pedagogista lisäarvoa, kun sillä edistetään vieraan kielen opettamista ja oppimista muun muassa lisäämällä oppilaiden kielen itsenäistä käyttöä ja hyödyntämällä tekniikkaa yhteistyön ja vuorovaikutuksen välineenä.  

Selvitykseen osallistuneissa maissa on englannin opetukseen ja oppimiseen liittyen omia erityispiirteitään. Suomessa englannin opetusta ja oppimista tunnetaan jo laajasti muun muassa kansallisten kielitaidon arviointien kautta. Kreikassa englantia opiskellaan kouluopetuksen lisäksi usein myös yksityisessä ei-formaalissa opetuksessa. Alankomaissa koulujen kaksikieliset (hollanti-englanti) ohjelmat auttavat oppilaita saavuttamaan korkeamman taitotason englannissa, kun taas Israelissa edistyneille oppilaille tarjotaan erityistä valinnaista englannin kurssia, ja Portugalissa koulut pyrkivät tarjoamaan oppilaille mahdollisuuksia harjoitella englantia myös oppituntien ulkopuolella. 

*** 

PISA (Programme for International Student Assessment) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, jossa kartoitetaan 15-vuotiaiden osaamista eri osa-alueilla. 

Suomessa PISA 2025 -tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopiston (Koulutuksen tutkimuslaitos, KTL ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Solki) sekä Tampereen korkeakouluyhteisön (kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta) muodostama konsortio. PISA-tutkimuksen kansallinen keskus on Koulutuksen tutkimuslaitoksella Jyväskylässä.