Sisarusväkivalta yllättävän yleistä
Palkitussa tutkielmassa selvitetään, millaiset perheisiin liittyvät tekijät yhdistyvät tyypillisen ja vakavan sisarusväkivallan kokemiseen. Tutkimuksen aineistona on käytetty vuoden 2013 Lapsiuhritutkimusta, johon vastasi yhteensä 11 364 lasta ja nuorta. Näistä vastaajista poimittiin osa-aineisto vastaajista, jotka kertoivat omaavansa sisarussuhteen (n=9827). Vastaajista reilu neljännes kertoi kokeneensa fyysistä tai henkistä sisarusväkivaltaa viimeisen 12 kuukauden aikana.
Sisarusväkivaltaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä perheympäristöön ja perheenjäsenten välisiin suhteisiin. Sisarusväkivallan kohteeksi joutui useimmiten tyttö. Lisäksi ennustavia tekijöitä olivat lapsen ikä, perheen lasten lukumäärä, taloudellinen heikko tilanne, vanhemman ja lapsen välinen emotionaalinen etäisyys sekä vanhempien perheen lapsiin kohdistama väkivalta ja vastaajan oma väkivaltaisuus sisarusta kohtaan.
Palkittavan tutkielman tuloksilla on olennaista merkitystä erityisesti lapsi- ja perhesosiaalityön, mutta myös laajemmin lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa tehtävän työn kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ilmiön tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Jos perheessä ilmenee useita eri kuormittavia tekijöitä, on mahdollista, että sisarussuhteissa ilmenee ongelmia ja väkivaltaisuutta. Jos palveluihin hakeudutaan sisarusväkivaltaan liittyvien syiden takia, katse tulisi kääntää myös muihin perhettä kuormittaviin tekijöihin.
Tutkielman tulosten avulla voidaan kehittää ennaltaehkäisevää työtä ja varhaisen puuttumisen keinoja, joilla voidaan edistää perheiden toimivuutta ja myönteisiä perhesuhteita sekä ehkäistä väkivaltaisen toiminnan siirtymistä muihin suhteisiin.
Parhaat opinnäytetyöt valitsee Nuorisotutkimusseuran hallituksen nimeämä arviointiraati. Sen mukaan Yli-Kivistön tutkielma voitti pro gradu -sarjan selvällä piste-enemmistöllä ollen vakuuttava tutkielma vähän tunnetusta aiheesta. Linkki Nuorisotutkimusseuran uutiseen:
Tutkielman ohjaajana on toiminut YTT Sirpa Kannasoja Jyväskylän yliopistosta. Tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta ).
äپٴᲹ:
Heidi Yli-Kivistö, heidi.e.ylikivisto@gmail.com
Sirpa Kannasoja, +358408054228, sirpa.kannasoja@jyu.fi