Sigurd D’hondt soveltavan kielitieteen professuuriin
Vuodesta 2017 D’hondt on toiminut Jyväskylän yliopistossa soveltavan kielitieteen apulaisprofessorina. Tätä ennen hän on työskennellyt Antwerpenin, Gentin ja VU Amsterdamin yliopistoissa.
D’hondt on tohtoroitunut kielitieteestä Antwerpenin yliopistosta vuonna 2001. Hänen väitöskirjansa käsitteli swahilia puhuvien nuorten kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta Dar es Salaamin kaduilla. Esimerkki D’hondtin varhaisesta Afrikka-kiinnostuksesta on myös tutkimus siitä, mitä käytännön tietoa Dar es Salaamiin asukkaat tarvitsevat noustessaan nopeasti julkista liikennettä tarjoaviin lukuisiin minibusseihin ja niistä pois, sekä millaisia maantieteen ja tilallisuuden käytäntöjä he silloin uusintavat.
Tutkimuksissaan D’hondt on keskittynyt vuorovaikutusanalyysin soveltamiseen. Erityisen kiinnostunut hän on siitä, miten vuorovaikutusanalyysiä voidaan käyttää välineenä laajempien yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä. Häntä kiinnostaa myös se, miten diskurssi, arkiset käytännöt ja elämismaailmat sekä laajemmat sosiaalipoliittiset muutokset liittyvät toisiinsa.
D’hondt johtaa Suomen Akatemian hanketta "Negotiating International Criminal Law: A courtroom ethnography of trial performance at the International Criminal Court" (2019–2023). Kieliantropologinen tutkimus käsittelee Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tuomitsemia rikoksia.
Haagissa sijaitseva ICC on pysyvä kansainvälinen tuomioistuin, joka aloitti toimintansa vuonna 2002. Se voi asettaa syytteeseen henkilöitä, joita syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhon aiheuttamisesta.
ICC:n toimivalta ulottuu Rooman perussopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden alueelle, joiden kielelliset ja kulttuuriset käytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Toisin kuin vakiintuneet kansalliset oikeusjärjestelmät, ICC edustaa kehittyvää rikosoikeuden muotoa, ja sen legitimiteetti kyseenalaistetaan edelleen usein.
Akatemian hankkeessa yhdistetään kieliantropologiaa ja vuorovaikutusanalyysia asiantuntemusta, jotta voidaan luoda empiirinen tilannekuva siitä, miten ICC:n oikeudenkäynnin toimijat käsittelevät mainittuja jännitteitä rikosoikeudellisten menettelyjen jokapäiväisessä toteuttamisessa.
Hankkeen tutkijat tarkastelevat erilaisia tekstejä ja diskursseja, joita oikeudenkäynnin toimijat tuottavat ja vaihtavat oikeudenkäynnin aikana. Tutkimus kattaa myös oikeussalissa tapahtuvan käsikirjoittamattoman vuorovaikutuksen, joka jää usein huomiotta perinteisemmissä kansainvälisen oikeuden analyyseissä. Tähän liittyen hankkeessa kehitetään uusia näkökulmia esimerkiksi uhrien asemaa koskevaan neuvotteluun tai siihen, miten tuomarit ottavat huomioon heille esitetyt kulttuuriset todisteet.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Sigurd D’hondt, puh. +358408055071, sigurd.a.dhondt@jyu.fi