Ä¢¹½Ö±²¥

Tätä uutta metodia kutsutaan graafiseksi vinjettimenetelmäksi. Siinä käytetään lyhyitä hypoteettisia kuvapohjaisia kertomuksia. Ne näyttävät joukolta epätäydellisiä sarjakuvaruutuja, joita tutkimukseen osallistujia pyydetään täyttämään luovasti.

Suunnitellessaan ensimmäistä kuvasarjaa tutkijat analysoivat yleisimpiä koulukiusaamistilanteita ja esittivät ne yksinkertaisina kuvallisina kohtauksina. Tämän työn pohjalta tutkijat suunnittelivat neljä kuvasarjaa. Tutkimuksessa kukin osallistuja työskenteli 20 minuutin ajan kuvaruutujen parissa kirjoittaen ja piirtäen omat henkilökohtaiset tarinansa kiusaamisesta. Pilottitutkimukseen osallistui 39 venäläistä toisen asteen oppilasta ja heidän 14 opettajaansa.

Tämän luovan vaiheen jälkeen osallistujat kutsuttiin haastatteluun. Suurin osa osallistujista pystyi helposti liikkumaan teemassa edestakaisin ja keskustelemaan kuvien hahmoista ja abstrakteista ideoistaan. Samalla he kykenivät paljastamaan henkilökohtaisia ja tunteitaan ja kokemuksiaan.

Tällä tavoin osallistujat pystyivät avaamaan yleisimmät kouluissa tapahtuvat kiusaamistilanteet. Keskustelemalla pysyttiin tavoittamaan sitä, kuinka oppilaat ja opettajat yleensä käsittelevät niitä. Uusi menetelmä antoi osallistujille myös mahdollisuuden osoittaa empatiaa kiusaamista kohtaaville ihmisille. Empatian voimakkuus on merkittävä tekijä silloin, kun arvioidaan mahdollista osallistumista kiusaamiseen.

Uusi menetelmä on jo auttanut tunnistamaan vakavia ongelmia Venäjän kouluissa. Opettajat eivät usein tiedä kiusaamisesta ja lapset eivät tunne oloaan tarpeeksi turvalliseksi, jotta he uskaltaisivat ilmoittaa asiasta. Graafiset kuvaukset osoittautuivat hyödylliseksi työkaluksi vertailevassa tutkimuksessa, joka korosti, kuinka eri tavoin kiusaaminen voidaan ymmärtää ja miten eri tavoin henkilöt sen kokevat.

Tutkimus tukee aikaisempaa näyttöä siitä, että taiteelliset menetelmät auttavat osallistujia avautumaan ja jakamaan tärkeitä näkemyksiä arkaluonteisista aiheista. Tämän vuoksi uusi menetelmä voisi antaa erityisen arvokkaan panoksen kulttuurienväliseen ja kansainväliseen tutkimukseen.

Kuvassa: Elena Semenova (vas.) ja Daria Khanolainen

Tutkijat ovat juuri julkaisseet menetelmästä kaksi artikkelia. Niiden julkaisutiedot:

Khanolainen, D., & Semenova, E. (2020). School Bullying Through Graphic Vignettes: Developing a New Arts-Based Method to Study a Sensitive Topic. International Journal of Qualitative Methods, 19,

Khanolainen, D., Semenova, E., & Magnuson, P. (2020). ‘Teachers see nothing’: exploring students’ and teachers’ perspectives on school bullying with a new arts-based methodology. Pedagogy, Culture & Society, 1-23.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:

Tohtorikoulutettava Daria Khanolainen, puh. +358 40 6888664, daria.p.khanolainen@jyu.fi

Viestinnän asiantuntija, Anitta Kananen, puh. +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi