SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027.
Julkaistu
16.5.2022

Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa. 

Kehitteillä hajoamisspektrometri ja nanokokoisia sensoreita

Kalle Aurasen tutkimusprojektissa suunnitellaan, asennetaan ja testataan hajoamisspektrometri kiihdytinlaboratorion MARA-separaattorin matalaenergialinjan (MARA LEB) päähän. Laitteistoa voidaan käyttää myös tavanomaisten MARA- tai RITU-kokeiden yhteydessä. Hajoamisspektrometrilla havaitaan ja tutkitaan muun muassa lukuisia uusia isotooppeja lähellä protonivuotolinjaa ydinkartan harvinaisten maametallien alueella.

Riccardo Marin tutkii kuormitusta mittaavia nanopartikkeleja. Ihmisen keho altistuu mekaanisille voimille päivittäin, jopa kehomme solut kommunikoivat niiden välityksellä. Näitä voimia paremmin ymmärtämällä pystyttäisiin selvittämään esimerkiksi kuinka luut kasvavat ja kehittämään uusia hoitomuotoja vaikeasti parannettaviin tauteihin, kuten Alzheimerin tautiin. Voimien tutkimiseksi Marinin projektissa kehitetään nanokokoisia sensoreita, jotka pystyvät havaitsemaan erittäin pieniä voimia – miljardisosan pienempiä kuin muurahaisen purema. Tällaisten sensoreiden avulla ei vain saataisi lisää tietoa ihmisen kehosta, vaan niiden avulla pystyttäisiin kehittämään myös tehokkaampia väärentämisen estäviä tunnisteita ja tiedon salausmekanismeja.

Akatemian tutkijatohtorien aiheina tasaisesti suoristuvat mitat ja hiili-hiilisidosten muodostuminen

Damian Dabrowskin tutkimusaihe on tasaisesti suoristuvat mitat, jotka ovat keskeinen käsite geometrisessa mittateoriassa, sillä niillä on merkittäviä sovelluksia harmoniseen analyysiin ja osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. Niiden teoriaa on perinteisesti tutkittu tilanteessa, jossa niiden oletetaan olevan ”n-Ahlfors-David-säännöllisiä”. Tämä karkeasti ottaen merkitsee, että mitat ovat tasaisesti ja kvantitatiivisesti n-ulotteisia. Äskettäin Dabrowski ja matemaatikko Xavier Tolsa kuitenkin esittelivät tasaisesti suoristuvien mittojen yleistyksen, jossa Ahlfors-David-säännöllisyyttä ei enää oleteta. Dabrowskin johtaman projektin tavoitteena on löytää geometrisia karakterisaatioita näille yleistetyille tasaisesti suoristuville mitoille. Karakterisaatioita tarvitaan ns. ”harmonisen mitan” tutkimukseen tilanteessa, jossa AD-säännöllisyysoletus puuttuu. Projektissa tutkitaan lisäksi kysymyksiä, jotka liittyvät ortogonaalisiin projektiohin, sekä ns. ”Favard-pituuteen” ja ”Furstenberg-joukkoihin”.

Anton Nechaev tutkii indolien hyödyntämistä avustavana aineluokkana hiiliatomien välisten sidosten muodostusreaktioissa. Hiili-hiilisidosten muodostaminen on yksi tärkeimmistä synteettisten reaktioiden tyypeistä ja välttämätöntä elämälle sekä lääkkeiden, väriaineiden ja uusien materiaalien tuotannolle. Indolit ovat luonnossa yleisiä heterosyklisiä yhdisteitä, ja indolirengas löytyy myös aminohappo tryptofaanista. Projektissa tähdätään indolipohjaiseen työkalupakkiin, joka antaisi tutkijoille mahdollisuuden valita sopiva indolirakenne haluttuun tarkoitukseen, erityisesti hapettavissa hiili-hiilisidosten muodostusreaktioissa.

äپٴDz:

Suomen Akatemian tiedote uusista akatemiatutkijoista:

Suomen Akatemian tiedote uusista tutkijatohtoreista: