Ruotsalais-suomalainen tutkimus kehitti rokotteen ykköstyypin diabetesta vastaan

Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että virusinfektioilla voi olla yhteys ykköstyypin diabeteksen syntyyn. Infektiot voivat laukaista elimistössä autoimmuunihyökkäyksen, joka vaikuttaa diabeteksen syntyyn. Ruotsalais-suomalaisessa tutkimuksessa on kehitetty jatkotutkimuksia varten rokote, joka voisi suojata taudilta. Rokote perustuu enterovirusinfektion estämiseen. Hankkeessa oli mukana Tampereen yliopiston, Karoliinisen instituutin ja Jyväskylän yliopiston virustutkijoita. Tutkimus julkaistiin 6.5.2020 arvovaltaisessa Science Advances -tiedejulkaisussa.
Solu- ja molekyylibiologian dosentti Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkinut pitkään enteroviruksen infektiomekanismeja. Tuoreessa tutkimuksessa kehitetty rokote ykköstyypin diabetesta vastaan perustuu enterovirusinfektion estämiseen. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Julkaistu
7.5.2020

Arviolta 50 000 suomalaista ja 50 000 ruotsalaista sairastaa ykköstyypin diabetesta (nuoruusiän diabetes). Taudin syntymekanismeja ei tarkalleen tunneta. Taudin puhkeamiseen tiedetään liittyvän sekä geneettisiä tekijöitä että ympäristötekijöitä.

Yksi taudin puhkeamiseen liittyvistä syistä voi liittyä hyvin yleisesti esiintyviin enteroviruksien aiheuttamiin infektioihin. Enteroviruksien alaryhmään Coxsackie B -viruksiin kuuluvat kuusi kantaa ovat yleisiä flunssan aiheuttajia. CVB-virukset voivat kuitenkin myös aiheuttaa vakavampia infektioita, joiden seurauksena potilas voi sairastua esimerkiksi sydänlihastulehdukseen ja aivokalvontulehdukseen.

Tutkijat esittävät, että CVB-virusten aiheuttamilla infektioilla on osuus ykköstyypin diabeteksen kehittymiseen. Mahdollista on, että infektio laukaisee elimistössä autoimmuunihyökkäyksen, joka kohdistuu haimassa oleviin, insuliinia tuottaviin beetasoluihin.

Epidemiologisissa tutkimuksissa on seurattu useiden vuosien ajan verikokein lapsia, joilla on geneettisen riski sairastua ykköstyypin diabetekseen. Ne osoittavat, että CVB-infektiot voivat olla patogeeninen tekijä. Yhteyttä infektioiden ja diabeteksen kehittymisen välillä ei kuitenkaan ole vielä varmasti todistettu.

Rokote suojaisi enterovirusinfektiolta

Karoliinisen instituutin, Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat nyt valmistaneet rokotteen, joka suojaa kaikilta kuudelta tunnetulta CVB-viruskannalta. Rokotteessa käytetyt diabetekseen liittyvät Coxsackie B -virusten alatyypit tunnistettiin jo aiemmin Vactech Oy:n tutkimuksissa. Tutkijat ovat testanneet rokotetta eläinkokein. Niissä osoitettiin, että rokote suojaa CVB-virustartunnan saaneita hiiriä sairastumasta ykköstyypin diabetekseen.

Rokotetta on testattu myös reesusapinoilla, joilla on hyvin samanlainen genetiikka kuin ihmisillä. Näillä eläimillä rokote toimi hyvin ja aiheutti vasta-aineita CVB-viruksille. Tulokset viittaavat siihen, että rokote voisi suojata virukselta. Amerikkalainen lääkeyhtiö on aloittamassa rokotteen kliiniset tutkimukset ihmisillä.

Olettaen, että rokote on turvallinen, se voisi suojata myös lapsia, joilla on geneettinen riski sairastua ykköstyypin diabetekseen.

”Toiveemme on, että rokote osoittautuu tehokkaiksi CVB-infektioihin ja että sitä voidaan antaa lapsille”, sanoo ykköstyypin diabeteksen professori Malin Flodström-Tullberg Karoliinisen instituutin lääketieteelliseltä laitokselta. Hän on tutkimuksen vastaava tekijä.

”Olisi fantastista, jos voisimme ehkäistä ykköstyypin diabeteksen tapaukset, joita epäilemme coxsackieviruksen aiheuttamiksi. Vielä on mahdotonta sanoa, miten paljon rokote ehkäisisi tapauksia. Samalla rokote antaisi suojan myös sydänlihastulehduksia vastaan”, Flodström-Tullberg sanoo.

Tutkijat esittävät, että jos rokotuksen jälkeen vähenee ykköstyypin diabetesta sairastavien lasten määrä tai kenellekään ei kehity tautia, se vahvistaa CVB:n olevan laukaiseva ympäristötekijä.

”Tutkimuksessa mukana olevat tahot ovat tehneet jo pitkään hedelmällistä yhteistyötä enterovirusten infektiomekanismien ymmärtämiseksi ja infektioiden vähentämiseksi sekä rokotteiden että antiviraalimolekyylien avulla”, solu- ja molekyylibiologian dosentti Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta sanoo. Marjomäki on tutkijana myös Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.

Linkki tutkimukseen:

äپٴᲹ:

Varpu Marjomäki, Jyväskylän yliopisto, varpu.s.marjomaki, +358 40 563 4422

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
/science/fi
jyscience jyuscience jyscience