Ravintoverkot ovat luonnonsuojelun tulevaisuus

Järviekosysteemi muuttaa vuosittaiset ympäristön vaihtelut ennustettavampaan muotoon. Luonnonsuojelussa ei pitäisi keskittyä yksittäisiin lajeihin vaan kokonaisiin ravintoverkkoihin, sillä niiden toiminnan turvaaminen on tärkeää lajien ennustettavuuden kannalta, etenkin kun ilmastonmuutoksen myötä ympäristöllinen vaihtelu lisääntyy entisestään.
Constance-järvi
Julkaistu
19.11.2018

Ympäristö vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Silti luonnon populaatioissa lajien vaihtelu on positiivisesti korreloitunutta eli peräkkäiset vuodet ovat saman kaltaisia. Perinteiset populaatiomallit eivät kykene selittämään kyseistä ilmiötä. Tutkijoita onkin jo pitkään askarruttanut, mistä tämä johtuu, mutta ovat nyt ensimmäistä kertaa löytäneet luonnon populaatioissa mekanismin, joka kääntää luonnon erilaiset vaihtelut positiivisesti korreloituneeksi.


Uusi ennustettavampi ravintoverkkomalli

Suomalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä simuloi ravintoverkkomallilla Bodenjärven plankton ja kalalajien päivittäiset biomassojen kehitykset. Mallissa huomioitiin saalis-saalistaja-suhde sekä kalalajien ikä. Ravintoverkko altistettiin ympäristölliselle vaihtelulle levien kasvussa eli järven perustuotannossa; tällaista vaihtelua voi aiheuttaa esimerkiksi vuotuiset lämpötilavaihtelut.

- Käytetty malli erosi aiemmista malleista, sillä se kuvasi kokonaista ravintoverkkoa, jossa oli 30 eri lajia tai ikäluokkaa sekä yhteensä 133 saalis-saalistaja-suhdetta, kertoo apulaisprofessori Anna Kuparinen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Ilmastonmuutos voimistaa muutoksia

Tutkijat havaitsivat, että levät heijastelevat juuri niitä vaihteluita, mitä niihin syötettiin. Siirryttäessä ravintoverkossa ylöspäin levistä eläinplanktoneihin ja edelleen kaloihin, muuttui lajien vaihtelu positiivisesti korreloituneeksi. Biomassan siirtyminen ravintoverkossa saalis-saalistaja-suhteiden kautta ylös tuottajista kaloihin saattaa olla keskeinen mekanismi, joka aiheuttaa positiivisen korrelaation muodostumista. Monimutkaisilla ravintoverkoilla on kyky tasoittaa ympäristöllistä vaihtelua ja muuttaa se ennustettavammaksi.

- Yhteyttävien kasvien, kasvissyöjien ja petojen muodostaman ravintoverkon toiminta on tärkeä ympäristöllisiä ja ilmaston vaihteluita vaimentava tekijä. Meidän ei pitäisi vain keskittyä suojelemaan yksittäisiä lajeja vaan laajemmin kokonaisia toimivia ravintoverkkoja, kertoo Kuparinen.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹: