Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja
Hyvinvointialueet raportoivat vuonna 2024 ensimmäistä kertaa soteen liittyvät taloustietonsa. Raportointi mahdollistaa sote-palvelujärjestelmän kustannusvaikutusten tarkastelun hyvinvointialueittain.
Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen ä Kirill Akimovin ja Veronika Akimovan kanssa kirjoittama vertailee ja tarkastelee keskenään hyvinvointialueiden sote-kulujen toteumia sekä hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia.
Analyysi osoittaa suuria alueellisia eroja sote-palvelujen hinnoissa ja rahoitustarpeissa.
– Esimerkiksi halvimpien ja kalleimpien iäkkäille tarkoitettujen sosiaalipalveluiden kustannukset poikkesivat Manner-Suomen hyvinvointialueiden keskitasosta yli 30 prosenttia, Neittaanmäki kertoo.
Matalimmat keskikulut asiakasta kohden terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa olivat Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla. Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteenlasketut kulut asiakkuutta kohden olivat hyvin lähellä Manner-Suomen keskiarvoa. Sen sijaan pelkästään terveydenhuollossa Keski-Suomen kulut asiakasta kohden olivat koko Suomen pienimmät (849 €), ollen noin 79 % kalleimman alueen kuluista.
Raportista löytyy muun muassa ylläoleva taulukko, jossa on vertailtu asiakkuuskohtaisia sotepalvelukuluja hyvinvointialueittain terveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta.
– Alueiden välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi sairastavuudessa ja ikärakenteessa. Lisäksi julkisia sote-palveluita käyttää vain osa väestöstä. Työikäiset käyttävät työnantajan työterveyspalveluita, opiskelijat opiskelijaterveydenhoitoa ja yksityisten sairausvakuutusten asiakkaat yksityisiä palveluja, joiden käyttö on lisääntynyt, kertoo Neittaanmäki.
Raportti suosittaa lisäpanostuksia tekoälyn käyttöön ja ennaltaehkäisevään hoitoon
Hyvinvointialueuudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kansalaisille perustuslaillisesti riittävät sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut eri puolilla maata.
Neittaanmäki kertoo, että hyvinvointialueiden kustannusten ja tarpeiden arviointi etukäteen on ollut vaativa tehtävä, koska järjestelmällistettyjä sote-taloustietoja on ollut saatavilla rajallisesti.
– Nyt kun toteumat ovat nyt ensi kertaa järjestelmällistettynä saatavilla, halusimme verrata ennakkoon tehtyä tarvearviota toteutuneisiin kustannuksiin. Hyvinvointialueiden kulujen toteumat antavat hyvän mahdollisuuden arvioida tulevien vuosien rahoitustarpeita, Neittaanmäki toteaa.
Hyvinvointialueittain vuoden 2023 rahoitusmalli kattoi alueesta riippuen 75–98 % hyvinvointialueen sotekustannuksista.
Parhaiten kustannukset oli vuoden 2023 rahoitusmallissa osattu arvioida Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, jossa rahoitus kattoi 98,15 % kustannuksista ja huonoiten Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa rahoitus kattoi ainoastaan 75,39 % kustannuksista. Kuitenkin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakkuuskohtaiset kulut olivat pienimmät kaikista hyvinvointialueista.
Neittaanmäki suosittelee raportin perusteella tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä hyvinvointialuekohtaisten sote-rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Myös tutkimus- ja kehitystyötä erityisesti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osalta pitäisi Neittaanmäen mukaan lisätä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kulut olivat Manner-Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa vuonna 2023 noin 25 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain puitteissa katettiin reilut 22,67 miljardia euroa.
