Rakenteet ja ympäristöt puhuttavat Sosiaalityön tutkimuksen päivillä 17.–18.2.2022

Sosiaalityön tutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylässä 17.–18.2.2022 virtuaalisesti. Konferenssi kokoaa yli 250 sosiaalityön tutkijaa ja ammattilaista keskustelemaan ympäristöistä ja rakenteista sosiaalityössä. Päivien aikana kuullaan yhteensä jopa 100 puheenvuoroa 16 eri työryhmässä. Konferenssi on järjestetty vuosittain vuodesta 1998 lähtien.
Julkaistu
10.2.2022

Sosiaalityö ammattina ja tieteenalana pyrkii edistämään yhteiskunnallista kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista. Vuoden 2022 valtakunnallisten päivien teemaksi on valittu Rakenteet ja ympäristöt sosiaalityössä.

Teema on poikkeuksellisen ajankohtainen. Rakenteisiin ja ympäristöihin vaikuttaminen on keskeinen tavoite sosiaalityössä. Kuinka esimerkiksi taataan turvallinen kasvuympäristö lapselle, tuotetaan esteetön palvelu sitä tarvitsevalle tai muutetaan syrjiviä ja ekologisesti kestämättömiä toimintatapoja?

Ekologinen kestävyys keskeistä

Ekologinen kestävyys on inhimillisen toiminnan välttämätön edellytys. Vaatimus kestävyydestä haastaa myös sosiaalityön jäsentämään uudella tavalla suhdettaan ympäristöihin ja rakenteisiin. Mutta miten?

Aiheeseen tarttuukin torstain puheenvuorossaan konferenssin kansainvälinen pääpuhuja, palkittu australialaistutkija Heather Boetto Charles Sturt yliopistosta. Hän on tutkinut sosiaalityöntekijöiden kanssa mm. ekososiaalisen työn integrointia heidän työnsä käytäntöihin Australiassa ja Suomessa. Boetto esittelee puheenvuorossaan kehittämäänsä ekososiaalisen työn mallia sekä pohtii sen toteuttamisen reunaehtoja ja mahdollisuuksia.

Torstain toinen pääesiintyjä professori Mona Livholts Helsingin yliopistosta pohtii puolestaan, millä tavalla uupumus ja siihen liittyvät kieli- ja mielikuvat voivat toimia luovina ja kriittisinä sosiaalityön käytäntöjen ja koulutuksen uudelleenajattelun näkökulmina. Esimerkiksi Livholts nostaa pandemian aikaisen uupumuksen ja erilaiset pandemiaan liittyvät sortavat ja etuoikeuttavat rakenteet, ja näiden jäljittämisen erilaisin luovan kerronnan muodoin.

Monitoimijuus päivittäisenä työmuotona

Pohjimmiltaan rakenteellinen sosiaalityö on monitoimijainen työmuoto. Sosiaalityöntekijöiden, sosiaalijohdon sekä paikallisten poliittisten päättäjien lisäksi myös asiakkaiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden on saatava olla osallisia sen toteuttamisessa.

– Monitoimijuuden näkökulma sisältää kehotuksen tarkastella rakenteellista sosiaalityötä paikallisemmin ja kenties myös radikaalimmin kuin mihin suomalaisessa sosiaalityössä on totuttu, yliopistotutkija Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopistosta toteaa. Hänen puheenvuoronsa kuullaan konferenssissa perjantaina.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹: 

Yhteydenotot: sttp2022@jyu.fi

Päivien verkkosivut: /sttp2022

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi