Pro gradu -tutkielmassa kehitettiin säteilyturvallista toimintaa sepelvaltimoiden varjoainekuvaussalissa

Koronaariangiografiasalin henkilöstö altistuu sairaalahenkilöstöstä eniten röntgensäteilylle. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen pro gradu -tutkielmassa tutkittiin säteilyolosuhteita Mikkelin keskussairaalassa. Tutkielmassa muodostettiin säteilyn sirontakarttoja, joiden avulla on mahdollista nähdä, miten säteily siroaa toimenpidesalissa. Mittausten ja sirontakarttojen muodostamisen jälkeen koronaariangiografiasalin henkilöstölle järjestettiin kohdennettua koulutusta säteilyturvallisempaan toimintaan.
Jasmiina Ahokas
Jasmiina Ahokas tutki Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen pro gradu -tutkielmassa Mikkelin keskussairaalan hoitohenkilökunnan säteilyaltistumista.
Julkaistu
6.11.2023

Sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja erilaisten henkeä pelastavien toimenpiteiden tarve on keskussairaaloiden koronaariangiografiasaleissa arkipäivää ja toimenpiteiden määrä on selkeästi kasvussa. Koronaariangiografiasaleissa käytetään röntgensäteilyä yhdessä varjoaineen kanssa, jolloin pystytään visuaalisesti arvioimaan esimerkiksi sydämen hapetuksesta huolehtivien sepelvaltimoiden tilannetta. Henkilökunnan säteilyaltistuminen on merkittävää ilman huolellista suojausta ja säteilyturvallisen toiminnan kehittäminen ja seuranta on siten tärkeää.

Koulutuksen avulla hoitohenkilöstön riskiä pienennetään

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen opiskelija Jasmiina Ahokas käsitteli pro gradu -tutkielmassaan kuvantamisessa syntyneen sironneen säteilyn suuruutta ja mahdollisia suuntariippuvuuksia koronaariangiografiasalissa Mikkelin keskussairaalassa. 

- Sironnut säteily ei ole ihmisaistein havaittavaa. Se aiheuttaa hoitohenkilökunnalle säteilyaltistusta ja sen vaikutukset riippuvat oleellisesti altistuksen kestosta ja altistusalueesta, johon säteily kohdistuu. Pitkäkestoinen altistus sironneelle säteilylle aiheuttaa muun muassa lisääntynyttä syöpäriskiä, jota ei pystytä täysin poistamaan, selventää Ahokas.

Pro gradu -tutkielman tuloksena muodostettiin säteilyn sirontakartat, joiden avulla oli mahdollista havainnollistaa sironnutta säteilyä. Sirontakarttamittaus paljasti toimenpidesalissa useita kehittämiskohteita henkilökunnan toiminnan kannalta ja oli lopulta tärkeä osa ennaltaehkäisevää säteilysuojelutoimintaa. 

- Sairaaloissa on edelleen eriäviä käytänteitä esimerkiksi pään alueen suojauksesta. Pään alueen suojauksessa käytettävä lyijyhattu on kehitetty jo vuosikymmen sitten, mutta se ei edelleenkään ole kaikkialla rutiinikäytössä, vaikka syytä olisi, painottaa Ahokas. 

Sairaanhoitajasta fyysikoksi

Jasmiina Ahokas valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2013. Jo silloin hän tutustui säteilyvaikutuksiin seuratessaan lyijyseinän takana toimenpiteitä. 

- Hyvin erilaisen ammatillisen polun jälkeen olen päätynyt tutkimaan aivan toisenlaisesta työskentelynäkökulmasta samaa asiaa, jota pohdin sairaanhoitajaksi valmistumisen kynnyksellä, iloitsee Ahokas. 

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹: