Pop-up-pisteet ja haastattelut keräsivät runsaasti ideoita tilastrategian uudistamiseen
Tilastrategiatyön suunnitteluun on kerätty syksyn aikana syötettä yliopistoyhteisöltä. ”Tilastrategiatyön keskeisimpiä tavoitteita ovat yhteisöllisyys ja kestävyys. Tilastrategian avulla haluamme luoda resurssiviisaasti edellytykset hyvälle yhteistyölle ja monitieteisyydelle. On tärkeää kuulla tätä varten aidosti yliopistoyhteisön tarpeita,” kertoo kampuksen kehittämisryhmän puheenjohtaja, tutkimuksesta vastaava vararehtori Henrik Kunttu.
Haastatteluissa nykytilanteen reflektointia ja ajatuksia tulevaan
Haastatteluihin valittiin edustajia eri yliopiston tiloja käyttävistä ryhmistä kertomaan näkemyksiään tilojen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Haastattelut keskittyivät neljään teemaan: toimivat ja käyttäjien tarpeita vastaavat tilat, resurssiviisas ja tehokas tilankäyttö, kampusten elinvoimaisuus sekä vastuullinen ja kestävä kampus.
- Toimivat ja käyttäjien tarpeita vastaavat tilat: Haastateltavat kokivat tärkeäksi, että tilastrategian uudistuksessa huomioidaan sekä eri kampusten tilojen ja toiminnallisuuksien välinen yhteys että yliopiston kiinnittyminen ympäröivään kaupunkiin. Tilojen toiminnallisuutta on kehitettävä ennen kaikkea ydintoimintojen tarpeet edellä siten, ettei koulutuksen ja tutkimuksen toteutus lamaannu. Uudistettu kirjastorakennus Lähde nostettiin esille onnistuneena esimerkkinä yhteisestä tilasta, joka huomioi erilaiset tarpeet.
- Resurssiviisas ja tehokas tilankäyttö: Tehokkaan tilankäytön vastaajat eivät koe tällä hetkellä toteutuvan riittävän hyvin; joitain yliopiston tiloja on vajaakäytöllä ja samaan aikaan toisaalla hyvin täynnä. Haastateltavat toivoivat kehitysaskelia myös työtilojen joustavaan käyttöön, tilavaraukseen ja opetuksen suunnitteluun.
- Kampusten elinvoimaisuus: Haastatteluissa nousi esiin, ettei kampus ole vain työtila vaan myös ajanviettopaikka, jossa saatetaan viihtyä pitkälle iltaan. Näin ollen tilasuunnittelussa ja esimerkiksi kampusten palvelujen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon kampuksen elinvoimaisuus myös luentoaikojen ulkopuolella. Toisaalta esiin nousi myös asian kääntöpuoli; liiallinen vilkkaus saattaa häiritä työskentelyä. Uudistuksissa onkin huomioitava, että elämää keskitetään riittävän kauas työtiloista.
- Vastuullinen ja kestävä kampus: Keskusteluissa nousi esiin ehdotuksia niin kampusten ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisenkin vastuullisuuden kehittämiseen: haastateltavat toivoivat esimerkiksi työmatkapyöräilyn tukemista, tilojen esteettömyyden kehittämistä ja sisäilmaongelmien ratkomista.
Vapaata ideointia pop-up-pisteillä
Marraskuun alussa Agoraan, Lähteelle ja Ylistölle pystytettiin pop-up-pisteet, joissa ohikulkijat pääsivät vastaamaan kysymykseen “Mikä houkuttelee sinut kampukselle tulevaisuudessa?”. Mietteitä Flinga-alustalle kertyi runsaasti, ja suurin osa (60 %) vastauksista tuli opiskelijoilta. Myös Normaalikoulun opiskelijat pääsivät pop-up-pisteille kertomaan ajatuksiaan tulevaisuuden opiskeluympäristöstä.
Ideointi oli monilta osin hyvin samansuuntaista kuin haastatteluissakin: vastaajat toivoivat erityisesti parempia työtiloja niin itsenäiseen ryhmä- kuin luentotyöskentelyynkin, yhteisöllisyyttä ja sosiaalista toimintaa mahdollistavia tiloja, kampusten ruokailuvaihtoehtojen kehittämistä ja toimivampaa tilavarausjärjestelmää. Lisäksi toivottiin muun muassa lepohuoneita, tilaa pyörien pysäköintiin ja rakennusten aukioloaikojen laajentamisesta.
Tilastrategiatyö etenee suunnittelun pohjalta ensi vuoden puolella. ”Ensi vuoden aikana laaditaan varsinainen tilastrategia, johon yhteisöä tullaan osallistamaan vieläkin tiiviimmin,” Henrik Kunttu toteaa. Jyväskylän yliopisto kehittää tilastrategiaa yhteistyössä kiinteistöalan asiantuntijayrityksen Newsecin kanssa.
äپٴᲹ:
Henrik Kunttu, Vararehtori
henrik.m.kunttu@jyu.fi
Päivi Seppä, Talous- ja palvelujohtaja
paivi.seppa@jyu.fi