Pimeä verkko houkuttelee yhä useampia – taustalla koronaskeptisyyttä, yksinäisyyttä ja muuta netin ongelmakäyttöä
Anonyymi pimeä verkko kuten Tor-verkko tarjoaa käyttäjilleen korkean anonymiteetin ja käyttäjiä on vaikea jäljittää, mikä mahdollistaa myös rikollisen toiminnan ja kyseenalaisen informaation levittämisen. Koronapandemian aikana erityistä huolta on herättänyt väärennettyjen koronatodistusten kaupustelu sekä erilaisten salaliittoteorioiden leviäminen pimeän verkon alustoilla.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksessa tutkittiin pimeän verkon käyttöä koronapandemian tietolähteenä ja käyttöön yhteydessä olevia tekijöitä. Kyselyaineisto kerättiin huhtikuussa 2021, ja kyselyyn vastasi yhteensä 3000 18–75-vuotiasta vastaajaa Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta.
Tutkimuksessa havaittiin, että pimeän verkon käyttö koronatietolähteenä oli yleisempää Iso-Britanniassa ja Ruotsissa kuin Suomessa. Koronaskeptisyys kuten negatiivinen suhtautuminen koronarajoituksiin selitti kaikissa maissa pimeän verkon käyttöä. Suomessa matala luottamus instituutioihin oli yhteydessä pimeän verkon käyttöön, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa sen sijaan korostui koronarokotevastaisuus.
– Pimeän verkon alustat voivat toimia houkuttelevana tietolähteenä erityisesti ihmisille, jotka eivät luota virallisten tahojen tuottamaan tietoon tai määräyksiin. Pimeässä verkossa sisältöä ei myöskään säädellä samalla tavalla kuin perinteisissä medioissa, tutkijatohtori Anu Sirola kertoo.
Myös pandemian aikainen lisääntynyt sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä pimeän verkon käyttöön koronatietolähteenä kaikissa maissa. Yksittäisten aktiivisten käyttäjien myötä harhaanjohtavaa sisältöä kuten salaliittoteorioita voi levitä pimeästä verkosta laajemmille yleisöille. Erityisesti valheellinen tieto leviää verkossa nopeasti.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että pandemian aikainen aktiivinen nettirahapelaaminen ja yksinäisyys olivat yhteydessä pimeän verkon käyttöön kaikissa kolmessa maassa. Vaikka Internet on pandemian ja sosiaalisen eristäytymisen aikana tarjonnut mahdollisuuksia ajanviettoon ja yhteydenpitoon, myös netin ongelmallinen käyttö ja erilaiset psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet pandemian aikana erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä.
– Ongelmat kumuloituvat helposti verkossa, ja pimeä verkko sisältää paljon riskejä erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville käyttäjille. Pandemian aikana omaksutuilla haitallisilla toimintamalleilla voi olla pitkäkestoisia seurauksia, Sirola toteaa.
Pimeän verkon käyttäjät ovat usein aktiivisia ja taitavia Internetin käyttäjiä. Käyttäjäryhmistä erottuivat selvästi nuoret aikuiset, mutta tarkempia tutkimuksia tarvitaan esimerkiksi käyttömotiiveista.
– Pimeän verkon käyttö vaatii kehittyneempiä tietoteknisiä taitoja kuin perinteinen sosiaalisen median käyttö, eikä kukaan päädy pimeään verkkoon sattumalta. Siksi on tärkeä ymmärtää, millaiset tekijät ajavat käyttäjiä pimeään verkkoon ja millaisiin tarkoituksiin sitä käytetään, Sirola kiteyttää.
Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.
Tutkimusjulkaisu:
Anu Sirola, Julia Nuckols, Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska (2022): The use of the Dark Web as a COVID-19 information source: A three-country study. Technology in Society (70), 102012.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Tutkijatohtori Anu Sirola, anu.r.s.sirola@jyu.fi, 050 347 4820