Ä¢¹½Ö±²¥

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun laatuasiantuntija Tytti Matsinen on kuluneella viikolla pitänyt puheenvuoron geneveläisen korkeakoulun organisoimassa ihmisoikeusseminaarissa. Hän edusti eurooppalaisia näkövammaisia ja osallistui paneelikeskusteluun pandemian vaikutuksista vammaisten elämään. Samalle viikolle osuvat maailman näköpäivä ja perjantaina 15.10. valkoisen kepin päivä. Kaikki liittyvät saavutettavuuden teemoihin.

- Pandemia teki digitaalisten toimintaympäristöjen saavutettavuuden tärkeydestä kerralla näkyvää, kun työt, opinnot, harrastukset, ostokset ja sosiaalinen elämä siirtyivät kertaheitolla verkkoon. Kun etätyöstä tuli sallittua tai pakollista, moni näkövammainen pystyi hoitamaan työpäiviinsä liittyvät asiat täysin itsenäisesti.
Tukea työpaikalle pääsemiseen tai siellä liikkumiseen ei entiseen tapaan tarvittukaan.
-Toisaalta oli paljon niitäkin, jotka havaitsivat työympäristönsä olevan täysin saavuttamaton eikä digityökaluja voinutkaan vammaisena käyttää.

Saavutettavuuden jalkauttamisessa on paljon tehtävää

Tytti Matsinen pohtii myös opiskelijan asemaa.

-Pidemmän ajan trendinä näkövammaisten opiskelijoiden tilanteet ovat heikentyneet. Siinä missä tietokoneet ja digitaalisuus tekivät aikanaan opiskelusta mahdollista monelle, digitalisaation nopeudesta on nyt tullut kompastuskivi: monia opiskelualustoja ei ole tehty saavutettaviksi eikä apuvälineiden kehitys pysy digitalisaation vauhdissa, hän kuvaa, hän kuvaa.

Opiskelijan arkea on se, että alustat ovat eri ikäisiä ja niitä on lukuisiin käyttötarkoituksiin. Saavutettavuusvaatimuksissa ja saavutettavuuslainsäädännön soveltamisessa on myös joitakin poikkeuksia. Käytettävyydessä riittää paljon kirimistä.

Saavutettavuuden jalkauttamisessa on Tytti Matsisen mielestä paljon tehtävää - monissa rooleissa.

-Pandemia siirsi opinnot salamannopeasti etäopinnoiksi eri digiympäristöihin eikä opetushenkilöstöllä usein ole riittävää osaamista arvioida valittujen alustojen saavutettavuutta. Yhdeksi kompastuskiveksi Matsinen mainitsee Sisun. Opintotietojärjestelmän itsenäinen käyttäminen on näkövammaiselle hänen mukaansa mahdotonta.

Yliopistoja on velvoitettu tarjoamaan näkövammaisille opiskelijoille saavutettavan kanavan Sisun toimintojen käyttämiseen. Tuen saattaminen oikea-aikaisesti käyttäjän ulottuville on haasteellista, vaikka Sisu-tuen neuvoja onkin koottu opiskelijoiden ohjeiden yhteyteen.

Vajaan puolivuotisen yliopistouran kokemuspohja on tuonut arvokkaita havaintoja:

-Käytän verkkosivuja näönvaraisesti suurennusohjelman turvin. Isoimmat haasteet verkkosivujen kanssa toimimisessa on ruudunlukuohjelmaa käyttävillä sokeilla tai vielä minua vaikeammin heikkonäköisillä ihmisillä. Intranetin puolella törmään siihen, ettei kaikki tieto ole tarjolla saavutettavassa muodossa.

Tytti Matsinen kokee myös, että kansainvälisessä yliopistossa saavutettavuustietojen olisi hyvä olla netissä kattavasti myös englanniksi.

-Myös palvelurakenne on Suomessa erilainen kuin monessa muussa maassa. Jokaisessa maassa on uniikki tuen palapeli. Tänne tuleva vammainen vaihtari, tutkinto-opiskelija tai tutkija on helposti hukassa sen suhteen, mitä tarjoaa yliopisto ja mitä muut tahot. Monissa maissa saavutettavan opiskelun palvelut tarjoaa yliopisto, kun meillä pääosin kunta ja Kela. Yhteyshenkilö tai –kanava tarvitaan aina.

Hyvää kampuksen saavutettavuustyössä on Matsisen mukaan yliopiston pienen koon tuoma notkeus. Näin voi tutustua ihmisiin henkilökohtaisesti. Ja muodostuu kulttuuri, jossa epäkohtia uskaltaa nostaa esiin ja niihin voidaan etsiä ratkaisuja. Samaan aikaan saavutettavuutta on kehitettävä jatkuvasti ja esimerkiksi tilojen ja palveluiden esteistä on kerrottava avoimesti.

JSBE:n laatuasiantuntija, DI ja teologian maisteri Tytti Matsinen toimii vammaisliikkeen piirissä Suomessa ja kansainvälisesti.
-Olen Näkövammaisten liiton hallituksen jäsen ja sen kansainvälisen toimikunnan sekä yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja. Euroopan tasolla olen Euroopan Sokeiden Unionin (European Blind Union) hallituksen jäsen. Lisäksi toimin Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Hetan valtuustossa.

Ruudunlukuohjelma tukee monenlaista oppijaa

Jyväskylän yliopiston saavutettavuustyötä kuvataan varsin kattavasti sivustolla jyu.fi/saavutettavuus.

Sen sivuilta löytyvät vararehtorin päätös Saavutettava opiskelu Jyväskylän yliopistossa sekä tietoja tilojen esteettömyydestä. Sivuilta löytyvät myös verkkosivujen ja -palvelujen saavutettavuusselosteet sekä yliopistossa tehdyt toimenpiteet saavutettavuuden edistämiseksi.

Yksi apuvälineistä on esimerkiksi ruudunlukuohjelma Readspeaker, joka löytyy enimmistä yliopiston ulkoisia sivustoja. Ruudunlukuohjelma voi avittaa monella tavalla: se lukee sivun sisällön sokealle tai heikkonäköiselle Ã¤Ã¤neen ja se voi tukea myös toisenlaista oppijaa, kuuntelijaa.

Yliopistossa on nimetty esteettömyysyhdyshenkilöt yksiköittäin. Heidätkin löytää sivuston kautta. Saavutettavuustiedot on tarjolla myös englanninkielisenä.

Tavoitteena on, että niin verkkosivut kuin muutkin digitaaliset palvelut yltävät mahdollisimman hyvään saavutettavuuden tasoon. Kehitysaskelia myös raportoidaan ja palautteen vastaanotto- ja käsittely on systemaattista. Näitä edellyttävät laki digitaalisista verkkopalveluista ja EU:n saavutettavuusdirektiivi.

Saavutettavuuden jalkauttamisen tueksi yliopiston henkilöstölle on tarjolla verkkokursseja, joissa voi omaan tahtiin perehtyä saavutettavuuden yksityiskohtiin. Kurssilainen saa tietoa siitä, mitä lainsäädäntö edellyttää opetusmateriaalien saavutettavuudesta. Nettiesimerkein voi konkreettisesti tehdä opetusmateriaaleista sekä dokumenteista (PowerPoint, Word, PDF), kuvista ja videoista saavutettavia.

• kurssit:

^{Teksti Tarja Vänskä-Kauhanen, kuva Petra Thurén.}