“Paluuta ei ole” – Laskennalliset tieteet ovat laajentuneet kaikkialle digitalisoituvassa yhteiskunnassa

Dataistuvan maailman ja teknologiakehityksen myötä laskennallisuus ja sen hyödyntäminen on avainasemassa 2020-luvun tieteellisessä tutkimuksessa. Nykyään laskennallisuus on läsnä kaikkialla, sekä tieteissä että jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi älylaitteet, sääennusteet, lääkekehitys ja kestävän kehityksen tutkimus perustuvat pitkälti laskennallisiin tieteisiin, joka on yksi Suomen keskeisimmistä tieteen ja teknologian osaamisalueista.
Julkaistu
14.1.2022

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa selvitettiin laskennallisten tieteiden tämänhetkinen tilanne Suomessa. Laskennallisilla tieteillä viitataan monitieteellistä mallintamista hyödyntävään alaan, jossa käytetään laskennallista infrastruktuuria hyväksi kompleksien ongelmien ratkaisemisessa. Laskennallisia menetelmiä ovat mallintamisen lisäksi simulointi, numeerinen analyysi, optimointi, data-analyysi ja koneoppiminen.

Raportti pohjautuu Suomen yliopistojen ja kansainvälisten alan johtavien yliopistojen sekä kansallisten ja kansainvälisten instituutioiden ja järjestöjen verkkosivuilla esitettyyn tietoon niiden toiminnasta.

"Laskennalliset tieteet ovat laajentuneet perinteisistä teknis-luonnontieteellisistä aloista lähes kaikille aloille. Simuloinnin ja mallintamisen ohella data-analyysin, kuva-analyysin ja päätöksenteon ٱäpohjaiset menetelmät ovat laajasti käytössä yhteiskunnassa. Laskennallisista tieteistä on tullut kolmas tieteen paradigma perinteisten teoreettisen ja kokeellisen tutkimuksen rinnalle”, toteaa professori Pekka Neittaanmäki.

Raportissa kuvaillaan ensin Suomen yliopistojen tekemää tieteellistä tutkimusta ja yliopistojen tarjoamaa maisteri- ja tohtoriopetusta. Sen jälkeen esitellään lyhyesti nykyistä infrastruktuuria sekä kaikille avoimia MOOC-kurssialustoja. Liitteistä löytyvät myös listat erityisesti laskennallisia tieteitä käsittelevistä kursseista Suomen ja muutamassa ulkomaisessa yliopistossa, sekä taulukoinnit tämänhetkisistä akatemiaprofessuureista ja ERC-tutkijoista.

“Dataan ja laskentaan pohjautuva kurssitarjonta kuin myös merkittävät tutkimushankkeet näyttävät lisääntyneen kaikissa suomalaisissa yliopistoissa. Jyväskylässä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tällä hetkellä käynnissä olevista IT-tiedekunnan laskennallisten tieteiden Suomen Akatemian myöntämästä rahoituksesta suurin osuus keskittyy datapohjaiseen laskentaan” kommentoi apulaisprofessori Ilkka Pölönen.

"Verrattuna vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen digitaalisuus ja teknologia on aihepiirinä huomioitu yhä useamman yliopiston kaikessa opettajakoulutuksessa, tutkimusalueissa ja kurssien sisällöissä. Laskennallisuus on terminä verrattain vähemmän käytetty kuin tuoreempi data-analytiikka tai perinteinen ٱä, mutta termien vaihtelevasta vakiintuneisuudesta riippumatta yliopistojen tutkintojen sisällöt vastaavat hyvin toisiaan. Laskennallisuus on nykyään kokonaisvaltaisemmin huomioitu - toisin sanoen sitä ei ole välttämättä kohdistettu yhden tietyn korkeakoulun, tiedekunnan tai laitoksen tehtäväksi, vaan sen tutkimusta on pyritty vähitellen yhtenäisesti edistämään koko yliopiston puolesta", toteavat selvityksen tehneet tutkimusavustajat Ida Toivanen ja Jari Lindroos.

äپٴᲹ:
Professori, Unesco Chair, Pekka Neittaanmäki, puh. 040 550 7005
Apulaisprofessori Ilkka Pölönen, puh. 0400 248 140
Tutkimusavustaja Ida Toivanen, ida.m.toivanen@student.jyu.fi
Tutkimusavustaja Jari Lindroos, jamamili@student.jyu.fi

Linkki raporttiin: