Pääkaupunkiseudulla melkein puolet suhtautuu myönteisesti pienydinvoimaan – Lähes neljännes valmis osallistumaan vastustaviin mielenosoituksiin

Kaupunkikohtainen suhtautuminen pienydinvoimalan käyttöönottoon omassa asuinkunnassa ei poikkea kovinkaan paljon Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä.
– Kansalaisten mielipide ydinvoimaa kohtaan on ollut viime vuosina myönteinen, mikä näkyy suhtautumisessa mahdollisiin pienydinvoimaloihinkin. Siitä huolimatta suhtautumisen myönteisyys oli melkoinen yllätys, sillä kysyimme vastaajilta suhtautumista käyttöönottoon omassa asuinkunnassa, sosiologian professori Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Suhtautuminen on kuitenkin vahvasti sukupuolittunutta. Naisista pienydinvoimaloiden käyttöönottoon suhtautui kielteisesti 45 % ja miehistä 16 %. Naisista pienydinvoimaloihin suhtautui myönteisesti vain 30 %, miehistä 63 %.
– Kyselyn perusteella asukkaat kaipaavat viestintää ja mahdollisuutta osallistua hankkeiden suunnitteluun. Tähän mennessä ydinvoimalahankkeet on toteutettu Suomessa pikkukunnissa, kun taas pääkaupunkiseudulla ollaan lähellä tiheää asutusta. Kansalaishyväksynnän saavuttaminen ei ole läpihuutojuttu, sillä lähes joka neljäs vastaaja (24 %) ilmoitti osallistuvansa vastustavaan mielenosoitukseen, jos omaan asuinkuntaan suunnitellaan pienydinvoimalaa. Neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kannatti 57 % vastaajista, tutkija Matti Kojo Tampereen yliopistosta kertoo.
Pienydinvoimalat ovat viime vuosina saaneet huomiota pääkaupunkiseudun ilmasto- ja energiapolitiikassa. Energiayhtiöt ja osa päättäjistä harkitsevat niitä yhtenä vaihtoehtona pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannossa. Konkreettisia hankkeita pienydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen ei ole käynnissä.
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on tehty valtuustoaloitteita pienydinvoimaloita koskevista selvityksistä. Aloitteet ovat kytkeytyneet kaupunkien ilmastoneutraalisuustavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen totesi joulukuussa 2021, että jos luvitus ei muodostuisi ongelmaksi, niin nopeimmillaan pienydinvoimalan voisi rakentaa Helsinkiin 2020-luvun loppuun mennessä. Helsingin kaupungin kaukolämmön tuotanto on vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
Lokakuussa 2021 Espoon kaupunginvaltuusto päätti ryhtyä selvittämään edellytyksiä pienydinvoiman sijoittamiseksi kaupungin alueelle.
Vantaan kaupunginhallitus puolestaan linjasi tammikuussa 2022, että kaupunki ei tällä erää tarvitse pienydinvoimaa hiilinegatiiviseen lämmöntuotantoon.
Hankkeessa ”Pääkaupunkiseudun asukkaiden näkemykset pienydinvoimaloista” tutkitaan pääkaupunkiseudun suurimpien kuntien, Helsingin, Espoon ja Vantaan, asukkaiden käsityksiä ja mielipiteitä pienydinvoimaloista ja niiden käyttöönotosta kaukolämmön tuotannossa.
Asukaskyselyaineisto on kerätty 10.–16.11.2021 Innolink-yrityksen internet-pohjaisen paneelin avulla. Otoskoko on 1600 vastaajaa, jotka ovat 18–99-vuotiaita Helsingin, Espoon ja Vantaan suomenkielisiä asukkaita. Koko aineiston virhemarginaali on 2.4 %. Kaupunkikohtaisessa erittelyssä virhemarginaalit ovat Espoo 4.5 %, Helsinki 3.4 % ja Vantaa 5.5 %.
Tutkimustuloksia esiteltiin Tampereella keskiviikkona 16.3.2022 tutkimusseminaarissa “Responsible Business Research Seminar 2022” ().
äپdz:
Sosiologian professori Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto, p. 0408054168, tapio.litmanen@jyu.fi
/hytk/fi/laitokset/yfi/en/staff/litmanen-tapio
Tutkija Matti Kojo, Tampereen yliopisto, p. 0503495195, matti.kojo@tuni.fi