Osaajapula jarruttaa ohjelmistoalan kasvua – kartoitus penää tukea pienten yritysten kansainvälistymiseen
Jyväskylän yliopistossa tehdystä ohjelmistoyrityskartoituksesta selviää, että huomattava osa pienistä ohjelmistoyrityksistä tekee vientiä ulkomaille. Esimerkiksi mikroyrityksistä lähes 64 % tekee kauppaa kotimaan ulkopuolella.
– Suoraan kansanvälisille markkinoille tähtääminen on ohjelmistoalalle tyypillinen ilmiö. Ohjelmistoyritykselle tai peliyritykselle Suomen markkinat ovat pienet ja asiakkaat löytyvät usein Yhdysvalloista ja Länsi-Euroopasta, kartoituksen toteuttamisesta vastannut tutkimusavustaja Anssi Sorvisto kertoo.
Iso osa kartoitukseen vastanneista ohjelmistoyrityksistä odottaa tulevaisuudelta kasvua, mutta erityisesti osaajapula ja puutteellinen tuki pienten yritysten kansainvälistymiseen jarruttavat kehitystä.
Erityisen vaikeaa tuen saaminen on, jos yrityksellä ei ole lainkaan kotimaisia asiakkaita.
– Suomessa ei ole olemassa julkisia rahoitusrakenteita, jossa tämäntyyppistä liiketoimintamallia voisi edes esittää. Tämä osaltaan hidastaa pienten ohjelmistoyritysten kansainvälistymistä ja alan yleistä kehittymistä, Sorvisto sanoo.
Tukea toivotaan kansainvälistymiseen ja ulkomaalaisen työvoiman rekrytointeihin
Tällä hetkellä työntekijätarve ohjelmistoalalla on huomattavasti suurempi kuin osaajien määrä. Kartoituksen mukaan yritykset näkevät osaavan työvoiman määrän haasteeksi omille kasvunäkymilleen.
– Alalla on kova palkkakilpailu. Yritys saa kyllä uusia työntekijöitä hilaamalla palkkoja ylöspäin, mutta alalle ei synny tarpeeksi nopeasti uutta työvoimaa. Osaajat ainoastaan siirtyvät yrityksestä toiseen parempien palkkojen perässä, Sorvisto kertoo.
Yhdeksi keinoksi kartoitus esittää tukea ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiseen. Kotimaisen osaajapulan vuoksi moni yritys näkee ulkomaalaisen osaamisen keinona jatkaa kasvua. Etätyöt myös mahdollistavat ulkomailla oleskelevien osaajien hyödyntämisen kotimaisen ohjelmistoalan kasvussa.
– Kartoituksesta selviää, että lähes 80 % yrityksistä ei ole palkannut työntekijöitä ulkomailta. Jos tukea olisi tarjolla ensimmäisen kansainvälisen työntekijän palkkaamiseen, se voisi alentaa kynnystä tuleviin rekrytointeihin, Sorvisto arvioi.
Kansainvälisen työvoiman palkkaaminen saattaa vaatia yrityksen työkielen muuttamista englanniksi. Tämä saattaa Sorviston arvion mukaan jarruttaa rekrytointien tekemistä.
– Jos vanhempi koodari sanoo, että lähtee kielen takia kävelemään, niin kynnys työkielen vaihtamiseen on korkea. Vaikka kansainvälisen osaamisen palkkaaminen näyttääkin vaikuttavan suoraan tuottavuuteen, niin Suomesta voi olla hyvin hankala löytää korvaajaa lähtijän tilalle.
Kansainvälistymistä voi Sorviston mukaan tuke myös monilla muilla tavoilla. Tukimuotoja pienten ohjelmistoyritysten kansainvälistymisen tukemiseen pitäisi kuitenkin löytyä nykyistä paremmin, jotta suomalaisen ohjelmistoalan kasvua pystyttäisiin paremmin tukemaan myös tulevaisuudessa.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹
Anssi Sorvisto
Kartoituksesta vastannut tutkimusavustaja
Jyväskylän yliopisto
anssi.j.sorvisto@jyu.fi
+358 50 473 9830
Pasi Tyrväinen
Informaatioteknologian tiedekunnan dekaani
Jyväskylän yliopisto
pasi.tyrvainen@jyu.fi
+358 40 5408646
Kai-Kristian Kemell
Tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
kai-kristian.kemell@helsinki.fi
+358 50 3654608
Kartoitus toteutettiin Jyväskylän yliopiston StartupLabin toimesta yhteistyössä Helsingin yliopiston, Vaasan yliopiston, Ohjelmisto- ja e-business ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n. Kartoituksen toteuttamisesta vastasi Anssi Sorvisto. Kartoitus on tarkoitus toteuttaa jatkossa kahden vuode välein.