Ä¢¹½Ö±²¥

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat kouluja edistämään oppilaiden digitaalista osaamista ja opettamaan uusien teknologioiden käyttöä, jota digitalisoituvassa yhteiskunnassa tarvitaan. Digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttö oppimiseen on myös jokaisen oppilaan oikeus.

Opetuksen laadun ja oppimistulosten parantaminen edellyttää digitaalisten laitteiden ja palvelujen pedagogisesti tarkoituksenmukaista käyttöä. Monissa tutkimuksissa nousee kuitenkin esille opetuksen digitalisaatioon liittyviä eroja koulujen välillä ja oppimistuloksiin liittyviä eroja oppilaiden välillä.

– Tutkimuskatsaus vahvistaa sitä kuvaa, joka meillä Opetushallituksessa on digitalisaation etenemisestä kouluissa. Enää ei voida puhua edelläkävijäkouluista, sillä jokaisen opetuksen järjestäjän tulisi huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävät taidot digitalisoituneessa yhteiskunnassa opiskelua ja toimimista varten, sanoo opetusneuvos Miia Jaatinen Opetushallituksesta.

Onko suomalaisten oppilaiden digiosaaminen harhaa?

Jyväskylän yliopiston EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivatutkimuskonsortion tutkijat käyvät tutkimuskatsauksessa läpi Suomessa viimeisten 15 vuoden aikana tehtyjä tutkimuksia, joissa on selvitetty digitalisaation vaikutuksia oppilaiden oppimiseen, osaamiseen ja hyvinvointiin sekä opettajien työhön, osaamiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuskatsauksessa keskiöön nousee perusopetus, josta on olemassa eniten aineistoa. Katsauksessa ei tarkasteltu digitaalisten laitteiden käyttöä vapaa-ajalla.

Suomalaisnuorten osaaminen on kansainvälisesti verraten hyvällä tasolla esimerkiksi monilukutaidossa, joka tässä yhteydessä tarkoittaa digitaalisten tekstien hakemista, sujuvaa lukemista, ymmärtämistä ja tulkintaa sekä niiden tuottamista ja arvottamista. Erityisesti ICILS 2023 -tutkimus monilukutaidosta ja ohjelmoinnillisesta ajattelusta osoittaa, että trendi on kuitenkin laskeva ja yksilöiden väliset erot osaamisessa ovat kasvamaan päin.

Digitaalisten laitteiden käyttö oppimistarkoituksiin on suomalaisissa kouluissa vähäistä ja yksipuolista ja laajamittaisempi integrointi osaksi aktivoivaa pedagogiikkaa on tutkimustiedon valossa niukkaa.

– Näyttää siltä, että digitalisaation eteneminen kouluissa on ollut epätasaista. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että koulujen mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa opetuksessa ovat monilta osin myös parantuneet, ja erityisesti tarjolla olevat digitaaliset oppimateriaalit ja sovellukset ovat monipuolistuneet, sanoo professori Päivi Häkkinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Avainasemassa on opettajien digitaalinen osaaminen

Tutkimuskatsauksesta ilmenee, että vaikka koulujen digitaalinen infrastruktuuri on mennyt eteenpäin, on opettajien digipedagoginen osaaminen edistynyt maltillisemmin. Tämä saattaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Kaikille oppilaille tulisi tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet digitaalisen osaamisen kehittymiseen ja teknologian käyttöön oppimisen tukena.

Tutkimuskatsauksen kehittämissuosituksissa katse kohdistuukin muun muassa opettajankoulutukseen.

– On tärkeää pohtia, miten opettajien perus- ja täydennyskoulutus voi edistää valmiuksia käyttää digitaalista teknologiaa oppijalähtöisesti ja pedagogisesti perustellulla tavalla, sanoo apulaisprofessori Piia Näykki Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

– Juuri nyt, kun tekoäly tulee ja on tullut kouluihin, on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että oppilaiden yhdenvertaisuus lisääntyy ja kaikilla on mahdollisuus saada koulusta tarvittavat digitaaliset taidot. Digitalisaatiokehityksen seurauksena oppimisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet ja toisaalta osaamistarpeetkin muuttuvat. Nyt voimassa olevien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen tarpeita on kyllä tunnistettu, sanoo opetusneuvos Päivi Leppänen Opetushallituksesta.  

Tarvitaan myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä

Tutkimuskatsauksen laatineiden tutkijoiden mukaan digitaalisen teknologian laajamittaisempi käyttö opetuksen ja oppimisen tukena edellyttäisi myös nykyistä systemaattisempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

– Tarvitaan erilaisen asiantuntijuuden yhdistämistä jatkuvaan pedagogisten käytänteiden ja sovellusten kehittämiseen. Digitaalisten laitteiden ja palveluiden kehittämisessä on tärkeää huomioida inhimilliset tekijät teknologisten ja taloudellisten lisäksi. Siksi tarvitaan lisää tutkimustietoa muun muassa digitaalisten laitteiden oppimis- ja opetuskäytön vaikutuksista oppijoiden ja opettajien hyvinvointiin, sanoo professori Häkkinen.

Tutkimuskatsauksen on tilannut Opetushallitus osana varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehystyötä, jossa tavoitteena on muodostaa yhteinen suunta digitalisaation kehitykselle ja luoda yhteen toimiva ja kattava tietopohja sekä sitä hyödyntävää analytiikkaa päätöksenteon tueksi. Lisäksi viitekehystyöllä edistetään digitaalisen oppimisen yhdenvertaista toteutumista ja vahvistetaan digitaalista osaamista.

Tutkimuskatsauksen toteutti Jyväskylän yliopisto osana Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivatutkimuskonsortiota, jonka tavoitteena on edistää koulutuksen kehittämistä tutkimustiedon avulla ja tukea tietoperusteista johtamista. Monitieteisessä osaamiskeskittymässä tutkitaan yhtenä osa-alueena sitä, miten digitaalinen teknologia muuntaa opetusta ja oppimista.