Omaishoitajien tilanne hankaloitui pandemian aikana
Suomessa tilanne on ollut erityisen hankala omaistaan yli 100 tuntia viikossa hoitavilla, lastaan hoitavilla sekä alle 50-vuotiailla omaishoitajilla. Nämä ryhmät kohtasivat pandemian aikana muita todennäköisemmin myös palveluiden vähentymistä tai peruuntumista.
Tällaisiin tuloksiin ovat päätyneet raportissaan Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Tiina Sihto, Emilia Leinonen ja Teppo Kröger. Tulosten perusteella piirtyy kuva siitä, että omaishoitajat ovat jääneet pandemian aikana yksin, eivätkä olemassa olevat tukiverkostot ole kaikilta osin tarpeeksi vahvoja. Tyypillisiä ovat myös kokemukset, ettei omaishoitotyötä ole pandemian aikana arvostettu yhtä paljon kuin terveydenhuollon ammattilaisten työtä.
Huolta sekä omasta että hoidettavan terveydestä
Omaishoitajat raportoivat niin sosiaalisen kuin psyykkisen hyvinvointinsa heikentymistä. Huolta kannettiin paitsi hoidettavan terveydestä myös siitä, miten oma mahdollinen sairastuminen tai karanteeniin joutuminen vaikuttaisi omaishoidon saajaan.
Omaishoitajien tuen tarpeet ovat olleet koronapandemian aikana moninaiset, mutta kaikkia tuen muotoja ei joko ole koettu tarvittavan tai niitä ei ole ollut saatavilla. Lähes puolet omaishoitajista koki, että maksuttomat suojavälineet olisivat olleet heille tarpeellisia, mutta niitä ei ollut saatavilla.
Saatavilla olevasta tuesta korostui erityisesti korona-arkeen liittyvän ohjauksen, tiedon ja neuvonnan tarve. Neljä viidestä yli 65-vuotiaasta omaishoitajasta olikin saanut tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Kuitenkin alle 50-vuotiaista omaishoitajista tarvitsemaansa tukea ja ohjausta oli saanut vain noin puolet vastaajista.
Nuorimmat omaishoitajat tiukimmassa tilanteessa
Monien kysymysten kohdalla pandemian negatiiviset vaikutukset näyttävät painottuvan erityisesti nuorimpaan, alle 50-vuotiaiden omaishoitajien ryhmään. Heidän huolensa taloudellisesta tilanteesta sekä kokemukset sen huononemisesta olivat yleisempiä kuin vanhemmissa omaishoitajaryhmissä.
Erityisen huolestuttava on havainto siitä, että ne omaishoitajat, jotka hoitivat läheistään yli 100 tuntia viikossa, raportoivat muita useammin psyykkisen hyvinvoinnin heikentyneen pandemian aikana. Lisäksi heidän omat palvelunsa olivat heikentyneet muita omaishoitajia useammin. Kaikkein intensiivistä hoitoa antavien omaishoitajien kohdalla palvelut olivat myös peruuntuneet muita useammin.
Kyselyaineiston keräämisestä vastasivat eurooppalainen omaishoitoverkosto Eurocarers ja italialainen tutkimuskeskus Centre for Socio-Economic Research on Ageing (IRCCS-INCRA). Suomea koskevan aineiston analysoivat Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Sihto, Leinonen ja Kröger. Suomesta yhteistyökumppanina ja kyselyn suomentajana toimi Omaishoitajaliitto ja sen suomenruotsinnoksen teki Folkhälsan. Kyselyn levittämiseen osallistui Omaishoitajaliiton ja Folkhälsanin ohella myös Suomen omaishoidon verkosto. Kysely on toteutettu verkkokyselynä aikavälillä 24.11.2020-8.3.2021.
Tutkimusjulkaisu ”Omaishoito ja Covid-19-pandemia: omaishoitajien arki, elämänlaatu ja palveluiden saatavuus koronapandemian aikana” on luettavissa osoitteessa:
äپٴᲹ:
Tutkijatohtori Tiina Sihto, p. 050 465 65 24, tiina.sihto@helsinki.fi
Tutkijatohtori Emilia Leinonen, p. 0408054280, emilia.a.leinonen@jyu.fi