Oikeistopopulismi ruokkii rasismia

Rasismi on ollut suomalaisessa keskustelussa samanlainen tabusana kuin feminismi. On suljettu silmät sukupuolten epätasa-arvolta ja rasismilta, on ajateltu että niitä ei ole.
Naiset vastustavat oikeistopopulismia Washingtonissa. (Mostphotos)
Julkaistu
15.3.2021

Rasismi kuitenkin elää ja kukoistaa Suomessa samalla tavalla kuin antifeminismi ja suoranainen naisviha. Yksi syy rasismin kasvamiseen on oikeistopopulismi.

Kulttuurintutkijat Tuija Saresma ja Sanna Karkulehto Jyväskylän yliopistosta ja Piia Varis Tilburgin yliopistosta Alankomaista tarkastelevat vastikään ilmestyneessä artikkelissaan oikeistopopulistien levittämää naisvihaa ja rasismia. Tutkimuksen nimi on suomeksi ”Sukupuolittunutta väkivaltaa verkossa: Vihapuhe naisvihan ja rasismin risteämänä”.

– Rasismi on ominaista ”meidän” ja ”toisten” eroa lietsovalle oikeistopopulismille, Saresma kuvaa. Eronteko sukupuolen ja ihonvärin perusteella liittyy populistijohtajien politiikkaan, ja sillä pyritään oikeuttamaan toisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Oikeistopopulismia tapaa yhtä lailla Suomesta ja Saksasta, Unkarista ja Yhdysvalloista. 

Oikeistopopulismilla viitataan artikkelissa eri maissa leviävään poliittiseen ideologiaan, nationalismiin, jossa kansakunnan vihollisiksi nimitetään esimerkiksi maahanmuuttajia tai monikulttuurisuuden kannattajia. Oikeistopopulismissa nostetaan valkoisuus luonnolliseksi ja kansaan kuulumista merkitseväksi ominaisuudeksi samaan tapaan kuin mieheys on ollut luonnollinen johtajan ominaisuus – ja on edelleen oikeistopopulistipiireissä.

Artikkelissa tarkasteltiin kahden oikeistopopulistin, Suomen Perussuomalaiset -puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ja Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin sosiaalisen median viestejä. Kävi ilmi, että näiden vaikutusvaltaisten valkoihoisten miespopulistien tunteilla pelaavat some-postaukset pyrkivät lietsomaan rasismia rodullistettuja kohtaan ja ne kohdistuvat erityisesti naisiin. Molempien taktiikkaan kuuluu samanaikainen rasismilla flirttailu ja sen kieltäminen. Kumpainenkin hyökkää sosiaalisen median palveluissa yksittäisiä, nimeltä mainittuja naisia vastaan tarkoituksenaan vahingoittaa ja hiljentää. Kumpikaan ei pyydä anteeksi sanomisiaan.

Tutkijat korostavat, että naisiin ja rodullistettuihin kohdistuva häiritsevä some-viestintä on digitaalista väkivaltaa, ja että se myös lisää muitakin kuin sanallisia väkivallan ilmenemismuotoja. Se tekee tilaa rasistiselle ja naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Rasistisella puheella on seurauksia. Siksi on tärkeää kitkeä tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuvaa halventava puhe ja tuomita rasistiset ja naisvihamieliset viestit.

YK:n rasisminvastaista päivää vietetään 21.3.

äپٴᲹ:

Yliopistotutkija Tuija Saresma, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, e-mail: tuija.saresma@jyu.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi

Julkaisu:

Saresma Tuija, Sanna Karkulehto & Piia Varis (2021) Gendered violence online. Hate speech as an intersection of misogyny and racism. Teoksessa Violence, Gender and Affect. Interpersonal, Institutional and Ideological Practices, s. 221–243. Toimittaneet Marita Husso, Sanna Karkulehto, Tuija Saresma, Aarno Laitila, Jari Eilola & Heli Siltala. Lontoo: Palgrave Macmillan.
DOI: 10.1007/978-3-030-56930-3_11