Nuorten energiajuomien käyttö yleistynyt - käyttö säännöllistä jo 11-vuotiailla

Nuorten energiajuomien käyttö on kasvanut merkittävästi vuosien 2014 ja 2022 välillä, osoittaa TtM Maija Puupposen tuore väitöstutkimus. Vuonna 2022 energiajuomia käytti 26,5 % 11-vuotiaista, 53,5 % 13-vuotiaista ja 65 % 15-vuotiaista, ja yhä useampi käytti niitä useita kertoja viikossa. Käyttö on kasvanut erityisesti tytöillä.
Maija Puupponen
Julkaistu
26.8.2025

Puupponen tarkasteli väitöskirjassaan energiajuomien käyttöä vuosina 2014, 2018 ja 2022. Energiajuomien käyttö kasvoi tasaisesti vuosien 2014 (35,7 %), 2018 (40,2 %) ja 2022 (48,6 %) välillä. Käyttö kasvoi kaikissa ikäryhmissä, ja erityisesti tyttöjen energiajuomien käyttö kasvoi voimakkaasti. Esimerkiksi useita kertoja viikossa energiajuomia käyttävien 15-vuotiaiden tyttöjen määrä kuusinkertaistui vuosien 2014 ja 2022 välillä. 

“Poikien energiajuomien käyttö on ollut yleisempää kuin tyttöjen niin Suomessa kuin kansainvälisesti vielä vuonna 2018, mutta nyt sukupuolten välinen ero on kaventunut”, Puupponen kertoo. 

Vuodesta 2014 vuoteen 2022 useammin kuin kerran viikossa juovien osuus kaksinkertaistui 11- ja 13-vuotiailla ja kolminkertaistui 15-vuotiailla. Vuonna 2022 useita kertoja viikossa energiajuomia käytti 6,7 % 11-vuotiaista, 19,7 % 13-vuotiaista ja 33,7 % 15-vuotiaista. 

Energiajuomien käyttö yhteydessä muuhun epäsuotuisaan terveyskäyttäytymiseen  

Tutkimuksessa havaittiin, että viikoittainen energiajuomien käyttö oli yhteydessä muuhun epäsuotuisaan terveyskäyttäytymiseen, kuten aamiaisen väliin jättämiseen, riittämättömään hampaiden harjaamiseen, lyhyeen unen pituuteen, ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön sekä päihteiden käyttöön. Energiajuomien käyttivät yleisemmin nuoret, jotka kokivat terveytensä heikommaksi ja raportoivat erilaista oireilua. 

– Energiajuomien käyttö oli yleisempää nuorilla, jotka nukkuivat ikäryhmänsä suosituksia vähemmän ja kokivat unensa useammin riittämättömäksi. Riittävä uni on nuorten kasvun ja kehityksen kannalta keskeistä. Tiedämme, että energiajuomien pääasiallinen vaikutus liittyy niiden sisältämään piristävään kofeiiniin, joka voi heikentää unen laatua ja määrää, Puupponen muistuttaa.  

Taustalla myös yksilöllisiä ja sosiaalisia tekijöitä 

Energiajuomien käyttö oli yleisempää nuorilla, joilla oli heikompi koulumenestys, ei-akateemiset koulutustavoitteet tai matalampi terveyden lukutaito. Käyttö oli myös yleisempää nuorilla, jotka kokivat, että vanhemmat tai huoltajat olivat heikommin perillä heidän vapaa-ajanviettotavoistaan, seurastaan tai esimerkiksi rahankäytöstään. Vuonna 2022 käyttö oli yleisempää korkeamman varallisuuden perheissä.  

Tarve monialaisille terveyden edistämisen toimille 

Puupponen korostaa, että energiajuomien käytön vähentämiseksi tarvitaan monialaisia terveyden edistämisen toimia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, että nuorilla ei aina ole riittävästi tietoa energiajuomien sisällöstä ja vaikutuksista. Nuorten terveyteen liittyvän osaamisen eli terveyden lukutaidon kehittäminen energiajuomien osalta esimerkiksi koulujen terveystiedon tunneilla on tärkeää.  

Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava, että pelkkä tiedon tarjoaminen nuorille ei riitä, jos ympäristö ei tue terveellistä valintaa eli energiajuomien käyttämättömyyttä, Puupponen pohtii. 

WHO suosittelee energiajuomien markkinoinnin rajoittamista lapsille, ja monissa Euroopan maissa alaikäisille myynti on jo kielletty. Suomessa nykyinen suositus koskee vain alle 15-vuotiaita.  

– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että nykyiset kansalliset toimet eivät ole onnistuneet hillitsemään energiajuomien käytön kasvua. Merkittävä osa jo 11-vuotiasta nuorista käyttää energiajuomia. Tulokset korostavat tarvetta arvioida ja päivittää nykyistä suositusta, sekä tehostaa politiikkatoimia, kuten alaikäisille suunnattua myynnin rajoittamista ja markkinoinnin sääntelyä nuorten suosimilla alustoilla, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Puupponen painottaa. 

“Nuoruus on keskeinen vaihe terveyskäyttäytymisen muodostumisessa, ja haitalliset tottumukset voivat jatkua aikuisuuteen asti lisäten riskiä pitkäaikaisiin terveysongelmiin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin, Puupponen pohtii.  

Väitöskirjassaan Puupponen hyödynsi WHO-Koululaistutkimuksen aineistoa vuosilta 2014, 2018 ja 2022, joka kattoi yhteensä 15 171 11-, 13- ja 15-vuotiasta nuorta. Väitöskirjaan sisältyy kolme tiedelehdissä julkaistua artikkelia, viimeisin 18.8. Lääkärilehdessä (). 

Maija Puupposen terveyden edistämisen väitöskirja ”Energy Drink Consumption Among Finnish Adolescents: A Situational Picture of Prevalence, Associated Individual and Socio-Environmental Factors, and Health Indicators in 2014, 2018, and 2022” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 29.8.2025 klo 12 alkaen päärakennuksen salissa C1. Vastaväittäjänä toimii professori Amelia Lake (Teesside University, United Kingdom) ja kustoksena apulaisprofessori Leena Paakkari (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio pidetään suomeksi. .  

Maija Puupponen kirjoitti ylioppilaaksi Nurmon lukiosta keväällä 2008 ja valmistui terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017 pääaineenaan terveyskasvatus. Puupponen on toiminut valmistumisestaan saakka tutkimus- ja opetustehtävissä Jyväskylän yliopistossa. Väitöstutkimusta ovat tukeneet Juho Vainion Säätiö sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. 

äپٴᲹ:&Բ;

Yliopistonopettaja Maija Puupponen 
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 
maija.puupponen@jyu.fi, +358505964956