Ģ��ֱ��

Kiurulla on korkeatasoinen menetelmäosaaminen pitkittäis- ja hierarkkisten aineistojen analysoinnissa, ja hän on ollut mukana kehittämässä menetelmiä intensiivisten pitkittäisaineistojen analysointiin. Kiuru on julkaissut tutkimusryhmänsä kanssa tuloksia muun muassa lasten ja nuorten vertaissuhteista, ympäristön vaikutuksista lasten kehitykseen, sekä koulusiirtymien vaikutuksista oppimismotivaatioon ja hyvinvointiin. Viime vuosina hän on tutkinut myös hyvinvointiin liittyvien ennaltaehkäisevien interventioiden vaikuttavuutta.

Suurin osa Kiurun tutkimuksista on koskenut lasten ja nuorten kehitystä koulu- ja kotikonteksteissa. Hän on myös osallistunut useisiin tutkimuksiin, joissa osallistujien seuranta jatkuu aikuisikään asti. Lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä työ- ja organisaatiopsykologian tutkijoiden kanssa ja ollut aktiivisesti mukana useissa monitieteisissä hankkeissa, joissa yhdistetään uudenlaisella tavalla lukuisten eri alojen osaamista.

Kiuru on toiminut Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman Right to Belong – Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa -konsortion varajohtajana. Hän toimii myös työpaketin varajohtajana STN-hankkeessa EduRESCUE- Resilientti koulu ja koulutus. Lisäksi hän on johtanut TIKAPUU/STAIRWAY-pitkittäistutkimusta sekä Suomen Akatemian rahoittamaan monitieteistä projektia Nuorten hyvinvoinnin tukeminen teknologiapohjaisten psykologisten interventioiden avulla. Kiuru on myös mukana Suomen Akatemian rahoittamassa InterLearn – Oppimisen dynamiikan ja intervention huippututkimusyksikössä.

Kiurun mukaan on erittäin tärkeää ylläpitää ja viedä eteenpäin tiedekunnan metodologista osaamista oppimisen, hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen tutkimusryhmien keskuudessa. Lisäksi hän haluaa vahvistaa alueita, joilla tarvitaan uusia menetelmiä.

Lasten ja nuorten omat kokemukset esille

Professorina Kiuru aikoo viedä eteenpäin kehityspsykologiaan liittyvää pitkittäis- ja interventiotutkimusta oppimisesta, hyvinvoinnista ja sosiaalisista suhteista yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa etenkin seuraavilla alueilla, joilla hän tunnistaa kehittämistarpeita.

”Tarvitsemme lisää integratiivista tutkimusta ja monitieteisiä tutkimusryhmiä, joka yhdistävät pitkittäis- ja interventiotutkimusta uusilla ja innovatiivisilla tavoilla. Lisäksi tarvitsemme lisää monitasoisia monijärjestelmä- ja monimenetelmätutkimuksia sekä monitieteistä tutkimusta yhteistyössä erilaisten sidosryhmien kanssa tieteellisten ongelmien ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Myös lasten ja nuorten omien kokemusten kuulemista on painotettava voimakkaammin koulutustuen rakentamisessa, onnistuneiden koulutussiirtymien tukemisessa ja yhteiskunnallisissa palveluissa”, Kiuru summaa.

Kiuru on väitellyt psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008 ja sitä ennen valmistunut psykologian (2003) ja tilastotieteen (2007) maistereiksi. Hän on työskennellyt apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella vuodesta 2019. Lisäksi hänellä on psykologian dosentin arvo Jyväskylän yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa yliopistotutkijana ja Suomen Akatemian tutkijatohtorina.