Nanotiedepäivät Jyväskylässä 8.-9.10: Molekyyleistä tehdään nanokytkimiä ja faagit parantavat viljelykalojen bakteeritaudin

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus isännöi kansainvälistä nanotieteen ja -teknologian konferenssia Nanoscience Days –tapahtumaa Jyväskylässä 8.-9. lokakuuta 2019. Kaksipäiväinen konferenssi kokoaa yhteen yli 250 nanotutkijaa biologian, fysiikan ja kemian aloilta. Tiedetapahtuma nostaa esille tutkimuksen kärkeä sekä Suomesta että eri puolilta maailmaa. Tällä kertaa valokeilassa ovat myös nuoret tutkijat, jotka pääsevät esittelemään tutkimustaan tiiviissä esityksissään.
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen järjestämään kansainväliseen nanotieteen ja -teknologian konferenssiin saapuu alojen kärkipuhujia, kertovat järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Toni Metsänen ja Nanotiedekeskuksen tutkimuskoordinaattori Heli Lehtivuori.
Julkaistu
4.10.2019

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg on yksi konferenssin pääpuhujista. Sundbergin nanobiologian alan tutkimus keskittyy bakteereja tuhoaviin viruksiin eli faageihin. Ryhmä tutkii, miten viljelykaloille yleisesti ihotulehduksia aiheuttava flavobakteeri puolustautuu sitä infektoivia faageja vastaan. Tutkimus kohdistuu bakteerin perimässä olevaan CRISPR-muistiin.

Tavoitteena on kehittää viruksista hoitokeino mittavia tuotantotappiota aiheuttavaan kalatautiin.

”Lupaavia tuloksia on saatu, kun kaloja on kyllästetty faageilla ennen bakteeritaudin iskemistä. Faagikylvyssä faageja tartutetaan kalan pintalimaan”, sanoo Sundberg.

Tulevaisuudessa erilaisia kemiallisia yhdisteitä voidaan hyödyntää uudenlaisina keinotekoisina viestimolekyyleinä. Professori Jonathan Clayden Bristolin yliopistosta tutkii, miten molekyylit saadaan laskostumaan tiettyyn muotoon ulkoisen ärsykkeen voimasta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää erilaisissa ympäristöön reagoivissa nanokytkimissä.

”Rakennamme yksinkertaisia versioita luonnon käyttämistä viestintäjärjestelmistä. Kun ymmärrämme, miten luonnolliset rakenteet toimivat, voimme hyödyntää niitä kytkiminä keinotekoisissa nanolaitteissa”, arvioi Clayden, joka saapuu Suomeen vierailulle ensimmäistä kertaa.

Clayden on tunnettu myös suositusta oppikirjastaan Organic Chemistry (Clayden, Greeves and Warren, OUP 2012).

Kansainvälisen tiedejulkaisun toimittaja antaa neuvoja hyvään tutkimusartikkeliin

Nanotiedepäivät pureutuu tänä vuonna myös tieteellisen tiedon julkaisemiseen. Vaikutusvaltaisen Nature Communications - tiedejulkaisun nanotieteeseen erikoistunut toimittaja Ariane Vartanian antaa konkreettisia neuvoja tutkijoille: millaisin keinoin tärkeistä tutkimustuloksista jalostuu tiedejulkaisuun pääsevä artikkeli.
Nanoscience Days järjestetään tänä vuonna 15. kerran. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Toni Metsänen arvioi, että luvassa on monipuolinen ja vilkas tiedetapahtuma.

”Mukana on tänä vuonna myös monia nuorten tukijoiden esityksiä. On hienoa päästä kuulemaan tutkimustuloksia suoraan laboratoriosta”, sanoo Metsänen. 

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus (NSC) on Suomen laajin poikkitieteellistä tutkimusta tekevä tutkimuskeskus. Siellä työskentelee yli 140 tutkijaa bio- ja ympäristötieteiden, kemian ja fysiikan aloilta. 

Linkki Nanotiedepäivien (NSDays2019) ohjelmaan ja esityksiin: 

Lisää tietoa Lotta-Riina Sundbergin tutkimuksesta JYUnity-verkkojulkaisussa:

äپٴᲹ:
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Toni Metsänen, toni.t.metsanen@jyu.fi, puh. 040 661 0302
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
/science/fi
Facebook: Twitter: Instagram: 
Nanotiedekeskus:
/science/fi/nsc
Facebook: Twitter: